läpi päivän keväisen.
Ja minun sydämeni tuska
on vuorenkorkuinen.
Mutta pieni peipponen lensi
minun ikkunani taa.
Ja se lauloi hurmaantuneena,
ja sen riemua helisi maa.
Oi Jumala! Sydämessäni
on aivan pimeää.
Ja kuitenkin peipponen lauloi.
En voi sitä ymmärtää.
~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~
Korkealla korkealla,
Taivaan Valtakunnassa.
Asuu pieni enkeli,
korkeassa linnassa.
Sieltä katsoo maailmaa,
ja näkee Sinutkin.
Kun oikein katsot tarkasti,
Sen ehkä näetkin.
~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~ ¤ ~
Lensi enkeli luoksesi,
silmäsi kiinni painui.
Otti kiinni enkeli kädestäsi,
sinä pois, uinuit.
Enkeli sinut vei turvaan,
sinne taivaaseen.
Valkoisten pilvilinnojen maahan,
sinne turvaan lämpöiseen.