Miten vihaankaan puhetta sanoja, vihaankaan kirjoittamista
Kävelen vain kehää tyhjässä talossani
Ajatukset pelkkiä houreita, toiveet kuin aamuinen seitti
Koko elämän aika tuhkaa ja sumua
Rakkaudesta ruikuttajat, halusta ulvojat
Kiertää kaupungin sydäntä vaanien verta
Omiin synkkiin linnoihinsa, vallitusten taa
Pelokkaammat piilee hautomaan paalujaan
Maailmako painajainen josta ei voi herätä
Elämäkö huokaus kahden tyhjyyden välissä
Aika kulkee, kellot laukkaa
monta raukkaa hauta haukkaa
Ennen iltaa, siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
Varo liittymästä heihin
jotka usko eivät enää mihinkään
Tahto tuhoutua, lienee eräs sielun toimilanka
Toinen vallan halu pyörii piirin tunnetun
Taistelu on kahden sanan välin mittainen
Kyllä vaiko ei kas siinä pulma
Maailmako painajainen josta ei voi herätä
Elämäkö huokaus kahden tyhjyyden välissä
Uusimmat blogimerkinnät
- koska äiti on minulle kaikki kaikessa... 28.01.
- [Ei aihetta] 19.01.
- Hanna Pakarinen - When We Hear Halleluj... 16.01.
- [Ei aihetta] 15.01.
- FALLING AGAIN. 13.09.
- repikää tästä, urpot. 27.08.
- [Ei aihetta] 14.08.
- Free. 13.08.
- Salla. 10.08.
- Sumibian ihmiset. 10.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (4)
- ▶ 2008 (36)
-
▼
2007 (96)
- ▶ joulukuu 2007 (7)
- ▶ marraskuu 2007 (4)
- ▶ lokakuu 2007 (7)
- ▶ syyskuu 2007 (7)
- ▶ elokuu 2007 (8)
- ▶ heinäkuu 2007 (11)
- ▶ kesäkuu 2007 (20)
- ▶ toukokuu 2007 (8)
- ▶ huhtikuu 2007 (10)
- ▶ maaliskuu 2007 (5)
- ▶ helmikuu 2007 (3)
- ▶ tammikuu 2007 (6)
- ▶ 2006 (41)
- ▶ 2005 (6)