IRC-Galleria

Ootsä ihan kiva, mut en todellakaan rakasta
Sitkun en enää jaksa nii lisää kortteja saa pakasta
Mä oon talonmies siks ei portteja vaan lakasta
Mut saan sut kiintyy lisää aina olemalla kamala
Olemalla kavala siitä potematta darraakaan
Sotkemalla asiat siitä olematta paskana
Helppo päästää irti jos on onnen kanssa hatara
Jos on nopeet jalat alla ja polkemalla satamaan
Vaikka sanot et oon kaunis ja mahtava
Oot korvikkeena paska ja komennat mut kasvamaan
Ehkä aikanaan ostettava barbara
Jos et tajuu ettei tää oo todellakaan vakavaa
On korkee aika valita jos en anna halata
Haluutko tätä juttuu jos ei ongelmaa vaan ratkasta
Kun sä tarviit läheisyyt oon possen kans kaatamas
Tajuu ettet musta oo saamas todellakaan rakasta

Mä en suhteit samaan aikaan muiden kanssa harrasta
Siks saatatte elää rauhas ikin kokematta parasta
Koskematta parasta olematta parhaankaa
Mut vaik on suhteit ei oo aina olemassa rakasta

pitkään jo kestänyt ystävyys,
nyt se on loppu ja se on meijän molempien syy.
Katon sun läpi, kirkkaasti paistaa
sun sappi kiehuu, sen voi haistaa
Ymmärrät kai etten ystävää enää voi esittää,
miten voisin kuvailla tunteet nää?
En vaa voi käsittää et se on ohi,
tätäkö se ystävyys vaan oli?
Pahinta on ettet vaan sano suoraan,
etkö tiennyt että kaiken tän huomaan?
Tajuun et mua hyväksesi käytit,
kaikki salaisuudet sulle mä näytin.
Ikuisen arven sydämeeni saan,
sitä ei pysty parantamaan.

Onko tää sun mielestä ystävyyttä?
Onko oikein että ystävää vain esittää?
Esittää... Näinkö ystävyys pelittää?!

voit yrittää mut pois huuhdella,
mut muista et oon pesun kestävä

Mä muistelen taas: pyörii pääs kaikki menneet
Mennyttä ei takas saada voi mä kai sen tiiän
Mun tarina on lyhyt, niin paljon jäljel
Sori äiti mäki alan vast ajattelee järjel
Se mitä Jumala oot antanu mulle,
en voi koskaan antaa sitä samaa sulle
En oo varma, enkä sitä koskaan tiedä
minne elämä mut aikoo seuraavaks viedä
Tartun näihin hetkiin joka päivä samanlailla,
joka päivä samanlaista, en oo mitään vailla
Mä muistan skidinä ei ollu mitään huolii,
asiat rullas itestään me oltii vaa niin nuorii
Menneet on eletty, ei ne tuu takas
Mä muistan miten joku oli joskus mulle rakas
En palaa enää siihen vaa mä elän omaa ikää,
sitä ikää mitä ei tuu koskaa korvaa mikää

Kun kotiini kylmä tunkeutuu,
kun lumi sataa ja polut umpeutuu
Mä etsin turvaa, janoan onnea
Pyydän sytytä tuli, sammuta jano

jea siit on vasta muutama hassu päivä ku tavattiin
mut se aika on tuntunut siltä ku oltais oltu kauemminkin yhdessä
en tiedä mut siltä se vaan tuntuu


muistan sen illan ku ekan kerran tapasimme/
samas paikas toisiamme myös me halasimme/
se oli eka yhteinen iltamme/
alta sortunut oli pettymysten siltamme/
kun ekan kerran siellä suutelimme/
ajattelin että tästä tulee tulemaan jotain suurta/
joka tulee mun elämänikin täysin muuttaan/
silloin annoit elämälleni sen oikeen suunnan/
haluan vain rakas että sä sen tiedät/
kuinka paljon susta todellisuudessa välitän/
ja kuinka paljon sua todellakin rakastan/
en sydäntäsi voisi ikimailmassa pakastaa/
se on kaunis tunne ku toista todellakin rakastaa/
ja ajattelee mikä olis molemmille parastaa/
halun pitää vain kiinni enkä päästää irti/
toivottavasti säkin pidät kiinni etkä päästä irti/



rakastan sua toivottavasti tiedät sen/
irti susta koskaan halu päästää en/
pidä kädestäni kiinni irti älä päästä/
sua päästää irti en koskaan halua en/
oot mulle se kaikista tärkein/
laita kätes kädellein/
yhdes taivaan porteista kuljemme/
mutta vasta kun silmämme suljemme/
siihe asti käsikädessä yhtämatkaa kuljemme






heh en olis koskaan uskonut että löytäsin sen oikeen mut näin siin kävi
joka on tietty hyvä asia mulle ja toivottavasti sullekkin


pistä käteskädellein älä päästä irti/
tulevaisuutemme on meistä kahest kiinni/
meillä kuplii vielä viinit täälä monta vuotta/
silmämme ei saa kesken matkan alkaa verta vuotaa/
en tahdo sulle ikinään suruakaan tuottaa/
tahdon vain että voisit muhun vain luottaa/
tuottaa tahdon sulle vain kaikkea hyvää/
näihin sanoihin en tarvitse paperia enkä kynää/
vaan sitä aitoa rakastunutta sydäntä/
joka mun rinnassani sulle yhä sykkii/
en tahdo susta koskaan päästää irti <33

oli kyl maailman paras päivä 4-ewa <3333
uusiks vaa iihan heti..! <33

Tyttö istuu yksin luona vanhan vaahteran,
toivoo voimii jolla selviäis rakkauden algebra
Kädessänsä kuva pojan joka hiljaa himmenee,
mut mieles muistot viiltelee ja vielki vanhat haavat kirvelee
Ei se aina natsaa vaikka antais kaikkensa,
vaik kuinka rakastais ja antais maailmastaa parhaat puolensa
Mut ei!
Vaik tekis niin heistä molemmat
Miks ei auta vaik he rakastavat toisiaan?!
Pojan puolest pistäis tyttö tähdet satamaa
ja olis vastas laituril jos laiva saapuis
Satamaan pistäis palaa tuhat kauneint kynttilää
jos sais palamaan pojan luokseen ees hetkekskään
Jällee illan tulles on taas aika jäähtyvien kyynelien virtaa puolest yksinäisyyden
Ei pysty tyttö mitään muute enään sanomaan
kun miks kaikki kaunis aina katoaa

Alla revontulten tyttö yksin huutelee,
vaan ei poika kuule kun tuuli sanat turmelee...

Sano HEP, jos olen kaverilistallasi.
Tämä mittaa ihmisten rehellisyyttä.
Ja ujoutta.
Muistakaa kävijälista.
Sanottuasi HEP, kopioi tämä omaan päiväkirjaan ja katso kuinka moni uskaltaa olla SINULLE rehellinen

Hän rakkautta vannoi,
sä kätesi annoit
lausuit lupauksen ikuisen
mutta surujen kirjaan
sä nimesi kirjaat
ja tuska repii koko sielusi

vaik tää maailma kaatuis meijän ympäriltä
vaik tapahtus mitä, ni pitäisin käsiä sun ympärilläs
enkä antais tapahtua mitään pahaa
vaa halaisin kovaa ja sanoisin kuinka paljon rakastan
ja nää sanat tulee suoraa sydämest
en oo menos luotas ikinä mihinkää,
mitä ikinä vaatiskaa ni pidän puolias ainiaa

sä oot saanu uuden auringon nousemaa
ja sun läheisyytes saanu mut uskoo elämää uudestaa
en ois uskonu et löydän tytön sun kaltasen