IRC-Galleria

---> Varmaa Pyörtyisin Heti HÄNEN Selän Käännyttyä ;)
---> Hyppisin Ilosta (tietty niin ettei kukaan nää) ;P
---> Olisin Luultavasti Koko Seuraavan Kuukauden Hymy Huulilla ;) *Onnellinen*



Kerro Mitä Itse Tekisit?

Sano VÄLITÄN, jos oikeasti välität minusta, mutta jos et välitä, älä sano mitään. Sitten kopioi tämä omaan päiväkirjaasi ja katso kuinka moni välittää sinusta.

missä se rakkaus joka on niin täydellistä
jota näkee tänään vaa pelkästään niis hyvis näytelmissä....
missä on usko, joka saa mut vannoo
et huomenna mä hymyilen, kautta kiven ja kannon.....

Istuttiin siinä kuin vanha pariskunta, tai sitä me oltiinkin..
Yhdessä, kuin ei tässä maailmassa muita oisi ollutkaan..
Me olimme vain kahden ei muita, ei ketään...
Kuin oisimme uudestaan opittu toisemme tuntemaan...

Ei ollut kuin me kaksi tässä maailmassa...
Sen haluaisin tuntea uudestaan vielä joskus..
Ehkä tulenkin..
Sen aika näyttää...

Sinun silmäsi...
Niin siniset..
Hehkuu viattomuutta...
Onko se viattomuutta vai pelkkää peliä..??

Niin viaton nuori tyttö istuu...
Noilla silmillään saisi kenet vain apua antamaan.
Taivaan siniset silmät, niitä vaan ei voi unohtaa..!

Sen tytön silmät vaan mielessä pyörii..
En saa sitä surullista katsetta pois mielestäni...
Sen katse oli niin jäätävän kylmän tunteeton ja samalla niin kaunis...

En tule koskaan unohtamaan tuota katsetta, en niitä silmiäkään...
Se oli jotain todellisen kaunista...
Kuin hän olisi katsonut sisimpääni, nähnyt lävitseni..
Se katse kosketti sieluakin...

Se ihminen katsoi takas.

Käänsi pään, katsoi syvälle silmiini..
Hänen silmät, hänen kasvot, noita en unohda.
Kun joka päivä tuon katseen näkee, sitä enemmän sitä on mahdoton unohtaa..
Niin kauniit silmät, niin hienot...
Sen katseen, ne silmät nään aina kun suljen omat silmäni.

En ole unohtanu niitä kasvoja, niitä silmiä enkä sitä katsettakaan..
Silmäni seuraavat jokaista askeltasi jota otat, jokaista liikettäsi mitä teet..
Niitä kaikkia asioita, joista oppisin sinut tuntemaan paremmin..

Aina kun sinut nään, en vaan saa katsettani irti sinusta, en vaan voi sille mitään.
On pakko katsoa, pakko yrittää saada sinusta jotain uutta irti...
Haluan tuntea sinut paremmin..

Ne sadepisarat rikkoi arjen. Ihmiset juoksi suojaan harmitonta sadetta.
Ne pisarat keskeytti ihmisten katseet läpi ikkunoiden.
Pisarat valuivat puhtaana ikkunoissa, tullen likaisiksi.
Niiden ihmisten katseet, viattomat katseet läpi sen pahan mitä oli vuosien varrella tehneet.
Mikään teko ei merkannut ihmisille enään mitään, he oli kuin itsestään synneistä puhdistunut.
He eivät muistaneet tekojaan enään.
Millainen ihminen sellainen on?
Ne pahat asiat kannetaan hartioilla monien vuosien ajan.
Eikä ne edes itse huomaa sitä taakkaa mitä he kantaa.
He asuvat, Elävät sitä virheellistä elämää jonka on itselleen laatinut.
Kohtelevat omia ystäviään huonosti ja kuvittelevat ettei heidän ystävät heitä jätä.
Ei aikaakaan kun nämä sateen koskettamat ihmiset kulkevat tuolla ulkona pimeässä aivan yksin,
eikä kukaan huoli heitä seuraansa...
Se olkoon kosto suloisin heille!!
Se yksikin sadepisara riittää....

Kun itket, kukaan ei näe kyyneleitäsi.
Kun murehdit, kukaan ei näe tuskaasi.
Kun olet onnellinen, kukaan ei näe hymyäsi.
Mutta pieraseppa kerran...

Puhutaa siitä että ihminen muuttuu.. Niin sanoin mäki et ihminen voi muuttuu jos ite haluaa, niin mä luulin..
Hauska juttu et se "vanha minä" tuliki esii ja puukotti selkää..
Päädyin tulokseen että loppu peleissä ihminen ei muutu..
Se "vanha minä" on piilossa niin kauan että sitä luulee muuttuneen.. Sit se tulee esii ja voittaa koko sodan..!!
On vaan yritettävä enemmän ettei se uudestaa esiin enää tuliskaa!! No mut ei siin mitää, Kyl mä pärjään Viel...
Seuraavaks mä voitan sen sodan..!! ;>