En taida vielä olla valmiina tähän, mut sanotaan, et jokainen kokemus kasvattaa sua vähän.
Ja elämähän on muutakin ku mainos, siks feidaan kääntötakit. Ku tuntuu et mun kulta on joko kissan tai Lapin. Tosissaa todellakin, siks ehkä suhteeni tyrin. Pyrin ongelmista yli ja silti on kaikki hyvin.
Jos kysytään, mut en pysty pitää mitää pysyvää. Temperamentti äidilt, vaik sydän sulaa nii pysyy pää.
Ja kova inttämään, vaik ratkaisuihin pyrin. Ni heitän vettä myllyyn ja välillä senkin yli.
Teen köyteen solmui, mutten silmukoita hirtto. Viilee ku viilipytty, mut pinna ku Porvoon kirkko.
Ja parisuhderiidat, ne tekee meistä teinei. Enkä mä oo lainkaa mustasukkanen, paitsi eilen. Ja paitsi eilen.
Ja poispäin hetkeks kulkee askel, ja vältän peilei kunnes adrenaliinini laskee.
No hymyhuulin kannat saastuneet veret himaas, ja jengil on suurempii luurankoi ku Eternias.
Rakkaus on sokee, vihanen on kuuro. Myöhästä on katuu citromaksii aamupuuros.
Aamukahvi tärinää, eikä silti läpi nää. Koska valkoset valheet on aina helppo värittää.
Virheensä ilmeellä tunnistaa, nostaa kaks sormee ylös ja naamansa mutristaa.
Mut ei räkänokast oo mieheks, vaik seisonki sun vieres. Ni silti aina jotain pielessä.
Ja sä ansaitset paremman pohjan rakentaa elämääsi. Eikä pääsi sisällä nakerra mä-tä, eikä kumpikaan oo vääräs-sä annat tunteidesi määrä-tä-nään oon sulle väärä, mä tiedän et sä pärjäät.