IRC-Galleria

''Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan
niin paljon pystyy murtamaan, saada huutamaan.
nyt tahdon kysyy sulta vaan vieläkö kaipaat?
Vielä joskus mua muistellen vietätkö aikaa?
Ja tiedätkö lainkaan miten sua rakastan
ja miten paljon sattuu kun tiedän etten sua takas saa?''

<3<3<3<3<3
_Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin
niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin
eikä sun tarvii olla peloissasi enää
koska ilman sua mulla ei oo syytä elää_
<3<3<3<3<3

joo o..ja hauskaa kans oli ;)

:DD <3<3

Willun kans laeval.. :DD
juu ja hauskaa pidetään..se on ihan varma.. ;DD

Always in my heart.. Vilja<33 ;))

hihii messiläs oli just nättii.. :DD jannan kans kusi sukas joka mäes.. mut sit alettii tykätä siit eikä ois millää halunnu lähtee pois.. ja lautaa viel kokeillaa..vaan yks henkilö tietää mitä tarkotan.. <33 ;)

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla iha mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

AVULIAS TURISTI

Nainen oli lomailemassa etelässä, ja näki eräällä kaupunkikierroksella vanhan miehen, joka piteli pahvikylttiä. Siinä luki: "Olen rampa ja sokea, voisitko viedä tämän kirjeen ravintolaan kaupungin laidalle?"
Naisen kävi rassukkaa sääliksi, ja hän lähti kirje kourassaan kohti siinä lukevaa osoitetta. Matkalla hänestä kuitenkin tuntui siltä kuin joku seuraisi. Vilkaistessaan olkansa yli hän näki sen sokean ja ramman miehen luikahtavan piiloon nurkan taakse.

Nainen aavisti jonkin olevan päin honkia, ja kiikuttikin kirjeen poliisilaitokselle. Siellä se avattiin, ja siinä seisoi:
"Tämä on sitten viimeinen lihalähetys tänään." Poliisi teki rynnäkön ravintolaan, ja keittiön padassa muhikin edellinen ystävällinen sielu.

ja tähän loppuun sopii hyvin kaksoispiste ja dee.. :D

Sinä kysyit:
Onks se totta

Oraakkeli vastasi:
Ilman muuta!

Sinä kysyit:
Eipäs ku täl kertaa en usko sua

Oraakkeli vastasi:
En tiedäkään, mutta hölmöjä on helppo kusettaa.

Sinä kysyit:
Ai sä niinku alat haukkuu..voi jumalauta..

Oraakkeli vastasi:
Pälli! Tuhlaileva ryhävalas!

Sinä kysyit:
Ite oot

Oraakkeli vastasi:
Joo kai.

Sinä kysyit:
Hahaa myönsit!!

Oraakkeli vastasi:
Mä tulin töihin tänne enkä jauhamaan pashaa!

Sinä kysyit:
Sun duunis on jauhaa paskaa

Oraakkeli vastasi:
Kaikkihan tuon tietävät - vastaus on kyllä!

Sinä kysyit:
Dille..

Oraakkeli vastasi:
Jos toi oli kysymys niin minä olen eunukki.

Sinä kysyit:
Vittu mä sult mitään haluu kysyy ku oot pelkkää kusetusta

Oraakkeli vastasi:
Hirtettävä makkabealainen! Surkea kulkuri!

Sinä kysyit:
Ootsä muute mies vai nainen?

Oraakkeli vastasi:
No kurkkaa sinne ja ota selvää?

Sinä kysyit:
Oot siis niin ihQ ja raksutan sua ihQraxuPoksu <3<3 xD

Oraakkeli vastasi:
Juuri niin.

---

Oli kerran kuusivuotias tyttö, jonka vanhemmat olivat jättäneet hänet yökylään vanhan mummonsa luokse. Illalla kun piti mennä nukkumaan talon yläkerrassa, tyttö oli levoton, eikä millään olisi halunnut käydä nukkumaan, vaan kärtti mummolta että tämä kertoisi tarinan. Aikansa hänen intettyä mummo hieman jo ärtyneenä suostui:
– Tämä tarina kertoo pienestä tytöstä, joka ei halunnut käydä nukkumaan, vaan juoksi aina portaat alas leikkimään. Kerran portaikossa olikin vastassa Vihreä Käsi, joka oli paikallaan yhdellä portaalla. Tämän ohi tyttö ei uskaltanutkaan mennä, vaan meni takaisin nukkumaan. Kaikki loppui hyvin, eikä tyttökään herännyt enää uniltansa.

Tarinan kerrottuaan mummo nukahti nopeasti. Tyttö puolestaan jäi miettimään tuota vähän pelottavaakin tarinaa. Kului tunti, eikä tyttö vieläkään saanut unta, eikä mielestään tuota tarinaa. Hän päätti lähteä alakertaan. Mutta portaikossa odottikin yllätys: usko tai älä – alimmalla askeleella makasi ranteen kohdalta katkaistu suuri vihreä käsi, joka hohti hämärää valoa.

Tyttö juoksi pian takaisin. Hän oli varma, että oli vain kuvitellut juuri kuulemansa tarinan, mutta pelottava kohtaaminen ei silti haihtunut mielestä. Hän päätti mennä tarkistamaan asian. Hämärässä portaikossa asia varmistui, ja tytön kauhuksi käsi oli kiivennyt kaksi askelmaa ylemmäs.

Hän pelästyi kovin ja juoksi herättämään mummoa. Tämä ei tietenkään uskonut moisia hömpötyksiä, vaan käski tytön takaisin nukkumaan. Tyttö totteli pelokkaana ja käpertyi peiton alle. Hän ei voinut olla ajattelematta, miten silläkin hetkellä käsi ehkä kiipesi kohti portaikon yläpäätä hitaasti. Hetken kuluttua tyttö kuitenkin nukahti uupuneena.

Tuntien päästä tyttö heräsi kauhuun: kirkasta vihreää hohtava käsi oli hänen peittonsa päällä, ja yritti kuristaa häntä! Hän huusi niin kovaa kuin jaksoi, ja yritti rimpuilla irti. Tähän meteliin mummokin heräsi ja huomasi että tytön tarina oli ollut totta! Yhdessä he saivat käden irti tytön kurkulta ja heittivät sen lattialle. Siinä samassa sen hohde sammui ja se muuttui elottomaksi. Mummo telkesi sen lukkojen taakse kaappiin varmuuden vuoksi.

Aamulla tyttö ja mummo menivät pihamaalle ja polttivat käden nuotiossa. Siitä huolimatta, illan pimeyden koittaessa se ilmestyi taas uudelleen portaikon alapäähän, hehkuen hämärää vihreää. Tällä kerralla mummo haki Raamatun ja luki siitä muutamia jakeita. Silloin käsi muuttui harmaaksi ja mureni hienoksi pölyksi.

loma ois voinu olla vähän pidempi..
no mut onha se kiva nähä taas sellasii kaverei joit ei lomal oo pahemmi nähny.. :)))
et ajatellaa kaikki nyt vaan positiivisesti. :D