"Lähdit kun aamu valkeni,
talven kynnyksellä.
Päästänyt en olisi rakkaintani,
en saanut hyvästellä.
Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.
Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää.
Lähdithän rauhassa unessa,
luokse muiden rakkaiden,
lähdithän kivutta tuskatta,
luo jo meitä ennen menneiden.
Tule uniini, päivieni ajatuksiin
jää sydämeeni asumaan.
Kaipaan sinua kaipaan niin,
tule meitä tänne katsomaan.
Kun tulet älä pelästy
kyyneleeni kaipuuta, rakkautta vain
kohtaan rakkainta joka iäksi on lähtenyt,
vain lainaksi sinut sain."