IRC-Galleria

alan jo kiintyy tohon kaniin, mut vaan sen takii, et voin vaan mennä sen kans kylppäriin, päästää sen sinne vapaaks, istuu siel maas ja katella sitä ja sen touhui, se saa jotenki mun olon rauhalliseks :) tulee hyvä mieli :))

kohta lähen leirille, mut ensin meen kusettaa koiran ja sit meen paapoo pupua :)<3

no tänään jo parempi, ei satu enää ku jokasel askeleel minkä otan vasemmal jalal. käveleminen auttaa, mut heti ku istun vähänki pidempään, alkaa taas tosi kipeeks -.- :/

miten tää on päässy tapahtumaan? :o

miks kateki lähteee??
ja riley katos ja alex kuoleee !
ja taas mä itken !
ja miks toi yks paskapää varasti Stevien sormukset! :o

tasan kuukausi ni LONTOOOOOOO :PPP

IHANAAAAA !

menin ensin Sandral kokonaiset 40min, ku se oli tosi tyhmä, menin ulkona, tuuli aika paljon ja sandra muka melkäs kaikkee -.- noooh, menin ihan vaan ympyröi ja kolmikaarist, ihan nokui juttui sen 40min ja S raukka oli ihan läpimärkä :D (ottakaa huomioon et normaalisti on 20min jälkeen jo ihan märkä) se parka ei jaksanu melkeen ees kävelemään talliin sen jälkeen :D


no, sen jälkeen menin sit ratsastaa Cindellä, se oli alkuun ihan kakka kans, keksi taas sielt isonmaneesin opettajan päädyst jotain kauheen pelottavaa -.- noooh, sit ku rupesin oikeen kunnol ratsatsaa paino kauheesti kädel, oli sellanen olo ku ois ollu 200kg molemmil käsil...
Aluks tein vaan ympyröi, sit rupesin tekee kokoamisii aina päädyis, teki niit aika hyvin ja sit rupes kans kantaa itteään aika hyvin :) sit laukas tein myös kokoamisii, teki ihan ok ne ensin oikeeseen kierrokseen, annoin kävellä ennen ku aloin tekee toiseen kierrokseen. ku otin hanskan pois ja silitin kaulaa, ni mun käsi oli ihan vaahdos, hupsis, ja sit jatkoin viel sen jälkeen ku olin antanu hetken puhaltaa, teki ihan hyvin kans vasempaan, mut en viittiny niin kauheen paljon enää tehä, ku oli ihan loppu. :D
menin sit tosiaan kans cindellä 1½h, hupsista :D

ja mun piti tosiaan mennä molemmat ihan kevyesti ja nopeesti, et pääsen kotiin nukkumaan ja lukemaan, ku olin kuoleman väsyny :D

muutenki väsyny, vittuuntunu ja stressaantunu.
Saatana jos sä viet mun elämäst sen viimisen jokapäiväsen asian, sen asian mist voin aina olla varma et se on paikal, ni mä hajoon, sit mä en enää kestä.

nii tosiaan, en hoida enää kouluani, enkä itteäni kuntoon, eikä oo enää mitään mielenkiintoo Cindee ja tallia kohtaan, KUULEMMA, joten äiti on päättäny lopettaa cinden ylläpidon.

onks tää taas uhkaus vai onks se tosissaan?

Ensimmäist kertaa mua oikeesti pelottaa...

Hei kuulkaa rakkaat 9a:laiset 6½ viikkoo jäljellä. :(

viimeyön menin kahelttoist sänkyyn, ja viimisen kerran kattosin kelloa neljältä -.- muutaman kerran siin kävin kans oksentamas, ku tää yskä on vähän niinku järkyttävä...

ps. mä haluun polttohautauksen, mua ei arkkuun pistetä !

tajusin, kuin onnekas oon, ku mulla on kolme mailman parasta kaveria.
tajusin, etten tulis toimeen ilman näit henkilöi.
tajusin, kuin paljon ollaan yhes koettu, ja kuin paljon ne henkilöt on mua auttanu elämäs, mä oon varmaan se, joka meistä neljästä on eniten apua tarvinnu.
tajusin, kuin paljon niil on mussa kestämistä, mut silti ne kestää.
tajusin, et mulla on aina ne kolme ihmistä, jolle voin kertoo kaiken, ja jotka on aina valmiita lohduttamaan ja kuuntelemaan mua.
tajusin, et mä tekisin ihan mitä vaan, niitten puolesta.
tajusin, ettei mulla oo varmaan yhtäkään kuvaa, missä oltais kaikki neljä yhessä, se kuva ois sellanen, et jos joku kysyis mun elämästä, mä näyttäisin sen, eikä muuta tarvittais.
tajusin, et tää tuleva kesä, tulee olemaan meijän neljän viiminen yhteinen kesä, viiminen meijän kesä...
... mut tajusin myös, et vaik kuin olis viiminen kesä yhessä kaikki neljä, mikään ei erota mua niist kolmest, ja ne tulee aina olemaan mun parhaita ystävii, oltais me sit yhdes tai erikseen ja vaik viel sadan vuoden pääst tuun muistamaan meijän hetket

tajusin, kuinka paljon te merkkaatte mulle, ja kuinka paljon ootte muuttanu mun elämää.

-enpppu-
ka--
pikkuviaton