nauran paljon niin että hampaat näkyy ja kielikin näkyy,
montakin kertaa päivässä.
kun nauraa niin tulee hyvä olo, mutta yksin en viitsi nauraa, koska se on tyhmää, eikä silloin kukaan näe kieltäni.
sitten minä vain hymyilen yksin, se on nättiä katsoa peilistä.
__________________________
Tyhjennät taskusi kivistä, niistä kaikista mitä keräilit.
Viskelet pitkin poikin maan tietä, vihellät, olosi kevyt kuin kärpäsellä.
Ehkä minutkin jaksat vielä joskus taskuusi ottaa, yritän olla painamatta mitään
__________________________
mulla on luomi pienimmässä
kaikista pikkuisimmassa varpaassani
mulla on hiukset taas takussa
rakas, tarviiko niitä aina takuttaa?
ei, mutta takutat silti...
mä haluan syödä sut, että oisit kokoajan lähelläni-
__________________________
pieni kivi kengässäsi
suuri reikä sydämessäsi
hitaasti hulluuden partaalle
tiputaan yhdessä
kieputaan hetkessä
mutta koskaan,
en koskaan
tahdo menettää
muistatko rakas, kun pienenä kiviä keräsit taskuusi, etkä yhtään tahtonut menettää
__________________________
niinkuin joka aamu nousee aurinko
olen lähelläsi rakkaani, kuuletko?
jokaisen pisaran minkä taivas sataa,
tahdon vain sun kanssas rakkain jakaa.
kun nyt olet siinä, ihan vierellä
ajattelen ylpeänä
se on hän, minun rakkaani
ja on sitä myös tulevina öinä..
__________________________
yöttömään yöhön jäin yksin makaamaan
ilman sinua en ruumistani saa tästä nousemaan
kysymyksen jätit ilmaan leijumaan
milloin saapuisitkaan mut nostamaan ja saattamaan taas kotiin
http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=8871&arvost=&start=0 <-- <3