IRC-Galleria

Stockholm, Stockholm...
Ihan kivoja vieraita tulossa. Ei mitään ihan überia, mutta tarpeeksi, että pulssi vähän nousee...

Jeremy Bullochin oon jo kerran tavannut, mutta jostain käsittämättömästä syystä en silloin jonottanut nimmaria. Täytyy nyt korjata tilanne. Jeremyhän siis on Star Warsin Boba Fett.

Edward Furlong, joka näytteli Terminator 2:ssa John Connoria on vähän niinkuin 'the next best thing', Kalifornian kuvernaattoria kun on vaikea saada messuille istumaan.

Pinhead on ihan jees, onhan ne kulttileffoja vaikkei erityisesti mun mieleen... eli Doug Bradleyltakin on kai nimmari haettava.

Kahden vaiheilla olen vielä Michael Ironsiden kohdalla. Muistan kaverin lähinnä Teho-osastosta - ei hyvä. Kaveri oli kuitenkin myös Starshiptroopersissa, josta aikanaan tykkäsin kovasti, joskin pienessä roolissa. Mutta jos mulla on ylimääräistä aikaa ja rahaa, kai mulla sitten on myös Michael Ironsiden nimmari...

Ja nyt päästään mua eniten kutkuttavaan vieraaseen: Edi Gathegi. Edihän on tullut teinityttöjen tietoisuuteen Twilightin Laurentina. Minä tunnen kaverin lähinnä Big Lovena Housesta. Toivottavasti Edillä on kuvina sekä Housea että Twilightia, ottaisin mielelläni tuplanimmarit :)

Ja messuilla on tietysti kaikkea muutakin ihanaajännää... ja Tukholmaan on muutenkin kiva lähteä. Varsinkin joulumarkkinoiden aikaan...

Hassua:

Ebba pyytää saada lukea itselleen iltasadun.
Janne:.No jos ihan lyhyen...
15 minuuttia myöhemmin Janne käy Ebban ovella.
Janne: Miä oletan että toi koko kirja ei ole se lyhyt luettava
Ebba: Ei ku miä luen tästä vaan tän uuen testamentin...

No niin, nyt tulee vettä... Kenen idea oli viedä pyykit ulos kuivamaan???

Eilen oli hääpäivä. Mitä voi kehitellä, kun on leirillä?
Kävin Amiraalista hakemassa kinuskikakun, johon länttäsin tuohuksen keskelle, askartelin kortin ja pyysin isoset laulamaan "minä sinua rakastan" kun Janne tuli Ristiniemeen.
Iso kiitos isosille siitä! Oli mahtavaa! <3<3<3<3

Viimeinen yö leirillä. Kello on puoli viisi aamulla. Enna on juuri herännyt ja katsoo kännykästä aikaa. Ovi aukeaa. Sisään rynnii porukkaa. Samu huutaa: "kännykkä pois! Kännykkä pois!" Enna heittää kännykän johonkin ja saa samalla vettä niskaansa. Yöpuku on aivan märkä, samoin lakanat. Ei tartte enää nukkua... >:/
Mitä tehdä? Enna ryhtyy tekemään huomispäivän hommia, kunnes yht'äkkiä pirullinen ajatus syntyy Ennan kieroissa aivoissa. "Mennään sitomaan niiden kengät yhteen ja vedetään ne lipputankoon!"
"Mennään vaan", sanoo Samu. Kengät ovat aika painavia, joten niitä ei saa kaikkia lipputankoon, mutta kekseliäs yövahti saa ne roikkumaan puista ja katoksesta.

Eilen yöllä tehtiin kyllä niin sairas källi, että itteäkin hävettää... Tuomas laittoi valkoiselle pallolle peruukin päähän, josta me saatiin loistoidea rakentaa siitä kokonainen nukke käyttäen hengaria ja roolivaatekaapin vaatteita ja tyynyjä. Sitten me ripustettiin tää life-size nukke hirttoköyteen. Samu ja Nina kiipesivät katolle nuken kanssa ja me Tuomaksen kanssa käytiin koputtamassa yhden poikien kämpän ikkunaan. Kun ne avas verhot, Samu viskasi nuken katolta roikkumaan poikien ikkunan eteen, sitten se vielä nyki sitä vähän kuin jojoa narussa, niin että se näytti siltä, että joku ois tehny itsemurhan. Pojat alkoivat huutaa ja samaan aikaan isoset hyppäsivät ovesta huoneeseen.
Tää oli oikeesti ihan kauhee... Saanko synninpäästön???

Niin lähellä, niin kaukana sä oot. Oon kyllästynyt pelaamaan sun kanssasi.

-Don Huonot: Kissaihmiset

Samu terrorisoi minua II-leirillä Scream-naamarin kanssa. Nyt pääsin tasoihin. Ton Tiinan källin jälkeen alkoi raksuttaa. Mulla oli mukana tatskahihat ja metalliset käsiraudat. Teippasin maalarinteipillä T-paidan selkään tekstin KAJAANIN LÄÄNINVANKILA ja eteen jonkun numerosarjan. Laitoin tatskahihat ja käsiraudat, tupeerasin hiukset pystyyn ja meikkasin silmänalukset mustaksi. Sitten vaan hiippailemaan poikien siiven taakse. Nina näki minut vilaukselta, joten tiesin, että ne pian tulevat etsimään. Näin nurkalta, että Nina ja Samu olivat tulossa kohti. Jäin nurkan taakse piiloon ja kun ne kääntyivät nurkalle hyppäsin karjuen esiin. Kyllä ne säikähti! :D

Ja nyt saan sitten taas pelätä kostoa...

Olen siis IV riparilla. Janne oli just lähtenyt Ristiniemestä. Isoset tuli sanomaan mun ovelle, että joku mies ettii sua tuolla ulkona.
- Onko se Janne?
- Ei me tiietä... joku mies...
Siipirakennuksen ovella odottaa tummempi kaveri kosteusvoidepullon ja paperin kanssa.
- Sä oot ilmeisesti Enna?
- Joo... olen???
Mies esittäytyy.
- Tänne oli Langinkosken seurakunnasta tilattu rentoutushieronta.
Kaveri näyttää ihan pätevän näköistä lappua, jossa on asiakasnumero ja laskutusosoite ja firman tiedot ja minun nimeni. Tottakai miä heti keksin kenen idea tää oli, mutta en vaan tiennyt, oliko Tiina oikeasti palkannu jonku viattoman hierojan tulemaan Ristiniemeen vai oliko mies mukana jutussa. Sitten yksi isosista juos ulos siivestä ja hyppäsi kaverin kaulaan, joten oli aika selvää, että tyyppi ei ollut oikea hieroja...
Mut tää oli hei hyvä... :D

Roadtrip!
Perjantaina kävin Krissen, Even ja Satun kanssa Aasialaisessa syömässä ja sen jälkeen Amarettosissa (älkää tilatko siellä kahvia, ei ne osaa keittää...). Illan hiipuessa Janne ja Ebba nappasivat minut terasilta mukaan ja alkoi armoton tykitys kohti seuraavan aamun määränpäätä Power Parkia Ala-Härmässä. Melko pitkälle Janne jaksoi ajaa, kunnes yövyimme mukavasti Renault Cliossa sateisella pysähdyspaikalla jossain huitsin kuusessa keskellä Suomea. Levänneenä (?) jatkoimme matkaa kello seitsemältä aamulla ja ajoimme Vaasaan juuri kun kaupat olivat aukeamassa. Vaasa on ihan kiva kaupunki, siellä kannattaa käydä... oikeesti. Koska Ebballa ei ollut takkia mukana, vaikka oli luvannut pakata, jouduimme hakemaan H&M:ltä hupparin Ebballe.

Vaasasta jatkoimme kohti Kokkolaa. Jostain matkan varrelta bongasimme jonkun Ala-härmään johtavan pikkutien. Kun tie muuttui kapeaksi ja hiekkaiseksi, aloimme jo epäillä, sijaitsiko Power Park varmasti Ala-Härmässä. Lukuisten eksymisten jälkeen onnistuimme kuitenkin löytämään perille.
Vuoristorata ja kummitusjuna olivat ihan huippuja, mutta en ole ihan varma oliko puistossa käynti kuuden tunnin ajomatkan arvoinen kokemus. Hauskaa meillä joka tapauksessa oli.

Kotimatkalla oli tarkoitus yöpyä Yyterissä, mutta leirintäalue oli täyteen buukattu. Joten alkoi seuraavan leirintäalueen metsästys. Rauman Poroholma oli niin hyvässä piilossa, ettemme löytäneet sitä. Pyhärantaa etsiessäkin alkoi jo usko hiipua. Yhdentoista maissa illalla onnistuimme kuitenkin löytämään perille. Vähän oli pelko persiissä, että kyseinen leirintäalue on suljettu. Hiljaiselta näytti. Mutta ei kuulostanut, kun avasimme auton ovet... Siellä oli karaoke jonkun navetan yläkerrassa. Reception oli baarin tapaan kahteen saakka auki. Yritä siinä sitten karjua baarimikolle, että haluat vuokrata mökin, kun humalainen setä huutaa vieressä mikrofoniin ja kaikki muut lähikylien asukkaat yrittävät tilata juomia. Mökki kuitenkin saatiin...
Ei mikään luxusalue, mutta siinä väsymyksen tilassa mikä vaan kelpasi. Kyllä suihkun jälkeen uni maittoi! Aamulla käytiin Ebban kanssa meressä kellumassa uimarenkaan kanssa (hyvästi talviturkki!). Ripareilla en oo kehdannu uida, kun mulla on niin rumat uikkarit... :D

Ajeltiin Pyhärannasta Vantaalle ja käytiin Jumbon Chico'sissa syömässä. Iso virhe! Sain jonku ruokamyrkytyksen ja oksensin sitten myöhemmin heurekassa koko ajan. Siis siellä vessassa... Tosin sen yhden vessan sisustin kokonaan uudestaan, mikä oli vähän noloa, koska siellä oli jonoa...
Heurekan hanaa-näyttely oli ehkä vähän pettymys formula-fanille, vaikka oli siellä tietty ihan mielenkiintoisiakin juttuja. Se laivat- näyttely sen sijaan oli yllättävänkin mielenkiintoinen. Ja olihan siellä perusnäyttelyissäkin kaikkea hauskaa. Ja ennenkaikkea Ebba viihtyi!
Sen pituinen se... lisään ehkä kuvan, kun pääsen riparilta kotiin...