IRC-Galleria

"Muistatko
kun joskus tartuit minua kädestä
ja lupasit, ettet koskaan päästä irti?

Muistatko
kun joskus pyyhit kyyneleeni
ja vannoit, ettet koskaan enää satuttaisi?

Muistatko
kun joskus keräsit särkyneen sydämeni sirpaleet
ja liimasit sen jälleen kokoon?

Minä muistan.
Muistan kaiken tuon.
Muistan paljon enemmänkin.

Muistan
kun joskus tartuit minua kädestä
vain pudottaaksesi minut korkeammalta.

Muistan
kun joskus pyyhit kyyneleeni
vain satuttaaksesi minua uudelleen.

Muistan
kun joskus keräsit särkyneen sydämeni sirpaleet
vain saadaksesi särkeä sen pienempiin palasiin.

Ja kun tänään katson kuvaasi,
sitä joka kerran sai minut itkemään.
En tunne enää vihaa.
En tunne enää katkeruutta.
En tunne enää kaipuuta.

Sillä ystäväni,
minulle sinä olet kuollut."

-Noelia-

"Anna minulle minun
inhimillisyyteni,
anna minulle tänä päivänä
minun moraalini ja
etiikkani,
että voin katsoa eläimiä
silmiin
ja ihmiseen halveksimatta.
Minä häpeän kuulua
säälimättömien lajiin."

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni
ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakaistaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.

Rv 39+5 ja edelleen yhtenä. Merkkejä kyllä ois, mutta ei riittävästi. Taitaa paukkua yli... :/

No jotain positiivistakin: eipä oo aikoihin ollut näin puhdasta meillä, meikä puunannu seiniä ja ovia myöten koko kämpän ja pessyt hulluna pyykkiä. Sasukin oppinu purkamaan odotuksen jännitystä siivoomiseen, niin että kyllä nyt kiiltää paikat! :)

Vielä kun se oma pikkuinen saatais kotiin, isi, äiti ja isosisko jo niiiiiiin kovasti sua odottaa... <3

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää.

1. kuukausi
Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi
Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi
Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi
Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi
Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi
Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi
Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

38+3 ois nyt viikkoja, lähdön merkkejä ilmassa, mut toistaiseksi yhtenä kappaleena.
Pikkuruista jo kovasti odotetaan, isikin niin täpinäs, ettei meinaa malttaa paikallaan pysyä. <3
Huomenna isänpäivänviettoon! Ehkä meidän pikkuinenkin haluaa jo liittyä seuraan... <3

KOIRAN KYMMENEN PYYNTÖÄ IHMISELLE

1. Elämäni kestää ehkä kymmenen vuotta. Jokainen ero sinusta merkitsee kärsimystä minulle. Ajattele tätä ennen kuin hankit minut.

2. Anna minulle aikaa käsittää, mitä minulta vaadit.

3. Isäntäni - älä anna minun pettyä. Istuta minuun luottamus - siitä minä elän.

4. Jos et ole minuun tyytyväinen, älä ole minulle vihainen. Älä hylkää minua.

5. Sinulla on työsi, huvisi ja ystäväsi - Minulla on vain sinut.

6. Puhu joskus kanssani. Vaikka en täysin ymmärrä sanojesi merkitystä, vaistoan kyllä äänestäsi oletko iloinen vai onko sinulla murheita. Kuuntelen hyvin tarkasti ja myötäelän kanssasi.

7. Tiedä Isäntäni - miten minua kohtaan käyttäydyt, sitä en unohda koskaan.

8. Pyydän,harkitse ennenkuin lyöt minua, vahvat leukani saattaisivat satuttaa sinua, ja niin en tahtoisi käyvän.

9. Mieti kun haukut minua vastahakoiseksi tai laiskaksi. Minulla saattaa olla kipuja, ehkä minulla on liian kuuma tai kylmä. Ehkä aamulla syömäni siankorva ei olekaan sulanut. Tai sitten minulla saattaa olla särkynyt sydän.

10. Huolehdithan minusta myös kun tulen vanhaksi, enkä enää jaksa niin paljoa. Myös sinä tulet kerran olemaan vanha.

Rakas Isäntäni, kulje jokainen matka kanssani.
Ja kun aika koittaa, seisothan rinnallani... Sillä minulle kaikki on helpompaa kanssasi - myös viimeinen matkani.

Alkaa loma olla iskän osalta lopuillaan, me jatketaan vielä Tiiuskan kanssa reissaamista kunhan on pakolliset asiat kotipuolessa hoidettu.

Tiia ja Sasu lähti siis jo 25.6 lomalle ja meikä jäi vielä puurtamaan työharjoitteluun. Kävivät Esko-vaarin luona Merikarvialla ja jättivät kisut hoitoon ja jatkoivat siitä Turkuun ja laivalle. Tiia oli juoksuttanut Sasua kaikissa mahdollisissa lasten tapahtumissa ja pallomeressä ja voittipa meidän likka piirustuskilpailunkin (siis taiteellisuushan on ilmiselvästi meikältä perittyä...). Laivalta sitten jatkoivat telttailemalla Turun seudulla ja sieltä matkasivat Helsinkiin Sasun siskon luo.

29.6 Mäkin pääsin viimein Sirun kanssa lyöttäytymään lomaseurueeseen. Junalla siis Tikkurilaan ja aivot narikkaan. Käytiin lintsillä ja Suomenlinnassa ja kierreltiin ympäri ämpäri Helsinkiä pari päivää. Oli aivan mahtavaa!

2.7 Pakattiin farmari ja lähdettiin aamulla ajelemaan kohti Punkaharjua. Tuli käytyä matkalla Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Imatralla ja illalla lopulta leiriydyttiin Punkaharjulle. Meillä oli simmoinen mahtava perheteltta (yeah,right...), joka kastui silleen sopivasti ukkosmyrskyssä juuri ennen nukkumaanmenoa. Yöllä sitten herättiin jättimäisessä lätäkössä. :)

3.7 Pakattiin märät makuupussit ja teltta ja itsemme taas autoon ja käännettiin kokka kohti Kuopion Rauhalahtea. Matkalla käytiin Savonlinnassa hakemassa torilta aamupalaksi lanttukukko ja muita savolaisia herkkuja ja mässäiltiin sitten levähdysalueella. Kuopiosta haettiin uusi, tilavampi teltta kaupasta ja leiriydyttiin Rauhalahteen. Aivan unelma paikka! Päätettiin jäädä vielä toiseksikin yöksi. Löhöiltiin rannalla ja nautittiin helteistä.

5.7 Tavarat taas kasaan ja uutta paikkakuntaa kohden, nyt siis Kouvolaan. Matkalla käytiin mm. Mikkelissä torilla ja ostettiin (taas) lanttukukkoa ja savulihaa ja patonkeja ja kaikkee ylihyvää matkaevästä. Kouvolassa leiriydyttiin ja nautittiin taas helteistä. Yöllä herättiin lokkien hyökkäykseen (me fiksut jätimme koiralle ruokaa kippoon pihalle ja otettiin sit koissu teltaan kainaloon koisimaan). Lopulta saatiin röyhkeät lokit hätistettyä, oli hauskaa!

6.7 Ajettiin pitkä matka Lahden ja Tampereen kautta Merikarvialle kissoja hakemaan ja sieltä vielä kotiin Seinäjoelle. Kilometrejä kertyi kaikenkaikkiaan yli 2000, tuli nähtyä paljon kaikkea ihanaa, syötyä 3 kiloa lanttukukkoa, ainakin 5 litraa herneitä ja litratolkulla jätskiä. Meillä oli maailman ihanin loma ikinä!!!

Nyt siis kotona käymässä, jatketaan Tiian kanssa vielä ainakin viikko tai kaksi reissaamista kunhan saadaan pyykit pestyä ja pakolliset, sovitut asiat hoidettua. Syksymmällä lähdetään sitten sinne pohjoiseen kun nyt jumiuduttiin iki-ihanaan Itä-Suomeen. :) Ensi kesänä Eurooppaan reppureissulle, sitten meitä onkin jo neljä. :)

"Luulet olevasi nopeampi.
Luulet olevasi parempi
kuin minä.
Mutta Sinä et ole.
Luulet olevasi askeleen
edelläni.
Luulet tietäväsi enemmän
kuin minä.
Mutta Sinä et tiedä.
Luulet katseesi olevan
terävämpi.
Luulet näkeväsi syvemmälle
kuin minä.
Mutta Sinä et näe.

Luulet olevasi nopeampi.
Luulet olevasi askeleen
edelläni.
Luulet katseesi olevan
terävämpi.

Minne tahansa oletkin
menossa,
Minä olen jo siellä.
Missä tahansa tänään
käytkin,
Minä kävin siellä jo eilen.
Mitä tahansa juuri näitkin,
piirtyi silmiini paljon
ennen sinua.

Ja juuri kun luulet saaneesi
minut ansaasi

Minä olen jo poissa."

-Noelia-