IRC-Galleria

Katso, minä opin irrottamaan
Näetkö kuinka käteni ei hae mitään
Sen, mikä on pahaa, minä unohdan
Jos näen jotain hyvää, ohi kävelen.

laita riippukeinu kiinni keväällä.

kun juokset onnesi perään, huomaat että saavutat sen.
välitän susta liikaa <3

haista vittu apina.

haaa.
haista persettäs.
paskan jauhantaa.
vituttaako ees.
prkl.
hintti.
homo.
kyrpä.

ja vaikka mitä.

-ellajanette

nii monta ihmistä on joutunu jäämää kaipaamaa.
nii moni on menny.
tuntuu et kaikki on taas palasina, ja se kaikki pitäs koota uuvestaa.
ja se tuntuu mahottomalta.

ja jos sä meet kokonaa, en oikeesti tiiä miten saan tän kaiken kulkemaa raiteillaa.


haluisin kulkee sun käsipuolessa
tällä polulla.
vaikka tiiän et tuun ottaa askelia sivuun.
ja vaik tiiän et jotkut johtas harhaa, mut se helpottas ku tietäsin
et sä et päästä irti.

kulkisin sun perässä minne meetki, mistä tuutki, ja minne ikinä haluutki.
koska oikeesi välitän susta.
ja tiiät et haluisin ottaa kaikki pahat sanat pois, ja kelata kaikki pahat teot pois.
ja tiiät et se on mahotonta multaki.
ja siks pyydän anteeks.

käänny takas <3

ärsyttää tämmöne.
kaks päivää ollu koulussa eikä tuo oikee maistus.
taas pitää jaksaa tätä päivää, ja sitte pitäs jaksaa huomista.
takas arkee siis --->
samaa sontaa, ku enneki.

Yön jälkeen kaikki toisin on
Älä sure, älä ole onneton
Voit mennä rauhassa nukkumaan
Sillä ajat tulevat muuttumaan

Valkoinen seinä
seinässä haava
haavassa naula
siitä roikkuu tyhjää

ulkona lapsi
itkee kuin hullu
hylätty kai
liian pieni sotimaan

naapurin mies
huomasi vihdoin
et ikkuna ei
kestä vaimon painoo

kattokin huomas
et sadetta ei
voi estää jos
sitä on liikaa


ja kun jää
on liian kylmää
se ei oo liukasta enää
kai se pitäis ymmärtää

sinä yönä naapurin mies itki
ei siksi, et tallo vaimon haaveet palasiksi
vaan koska viinat loppu, kaupat meni kii
hän purkas pahan olon vaimon unelmiin

hänen lapsi istui sateessa vailla vanhempii
isä ei välittäny, äiti ryyppäs ku sit sattui niin
lapsi viattomana oppi miltä tuntuu
ku huominen samaks päiväks muuntautuu

äiti nousu humalassa luuli olevansa onnellinen
kunnes tuli laskuhumala sen jälkeinen
silloin hän keksi lääkkeille käyttöö
ku ei millää keksiny elämällee sisältöö

isä oli jo mennyt huoneesee nukkumaan
kun äiti söi pillereitä suuruudelta lounaan
lapsi kysyi, et äiti tuutko peittelemään
äiti sanoi hyvää yötä ei nähdä enää

Mä vielä voisin juosta jälkeesi
Kuin leikkiä se ollut ois
Mä voisin vielä pyytää anteeksi
Ja ottaa pahat sanat pois
Mä voisin vielä - mutta sittenkin
Vain paikoilleni jään
Vaikka voisin, niin en sittenkään
Sua pyydä kääntymään

Mä vaikka voisin juosta jälkeesi
En enää sitä tee
Enkä aio pyytää anteeksi
En kysyy, mihin meet

Mä luulen, ei me saada tätä enää toimimaan
Nyt yhtä hyvin kumpikin vois mennä menojaan
Kun kysyn, mikä meitä enää oikeastaan yhdistää
Sun vastaus on aina - samantekevää

Me riidellään ja sovitaan, tullaan yhteen, erotaan
Se repii mua, hajottaa, mä en tunne enää sua
Ja vaikka voisin vielä, niin en sittenkään
Enää lähde tähän näytelmään