IRC-Galleria

Tiedot

Nimi
mirskudaa
Asuinpaikka
Helsinki

mä katon pihalta suoraan teille
sä juttelet sun kavereille
ja ne nauraa, sä puhut taas,
ja ne nauraa.

ja niin sä olit tyyni ja raukee
katot ikkunasta onnellisena hymyillen
vielä silmäsi aukee
vielä huomaat kuinka olet ruma ja liejuinen
etkä tidä mitään, sä et tiedä mitään.

Älä näytä modausta
    Eikä musta tuu sellaista kuin nuo tuolla, jotka rientää töihin, pelkää kuolla.
    Albumi
    ELÄMÄ ON

    Etkö vielä ole jäsen?

    Liity ilmaiseksi

    Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

    Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.

    Boksi

    Niin monet kerrat oon pettäny itseni, leikkinyt että mä olisin joku muu.
    Miksei kukaan tuu ja pelasta mua pulasta, opasta oikeelle kadulle, estä hukkumasta hulluuteen, pahuuteen.
    Kompastun pohjaan, uppoon, kastun läpimäräks ja kun takas astun valon nään, on koke tää jäljellä joka vois anteeksi antaa mun pienuuden jos löytäisin uuden minuuden tai sit ei.

    En mä osaa muuta olla
    vaikka yrittäisin kuinka, ei se onnistu pakolla
    En mä pysty muuksi muuttuu
    vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu.

    Kai mun on elettävä tämän kanssa
    joka peilikuvasta katsoo mua takaisin, on sekaisin.
    Eiks synnyt, väsyny, mieti mun tekoja
    Mussa on aivan liian paljon vikoja
    Miksen nää hyvää enää
    Mä pelkään, muistan selkää, jota tuijotin
    Kunnes sille totuuden otin
    Kenen syy, ettei voi hyväksyy
    Muuta ku valheet, ruma on kaunista sillon ku sen pystyy peittämään,
    heittämään nurkkaan
    Oikee oon, arvoton.

    Leikittäiskö hetken aikaa että mäkin oisin viaton, täysin liaton
    Ja syytön etten koskaan olisi ollutkaan tahallani niin julkee.
    Koitan sulkee silmäni, kulkee eteenpäin katselematta sivuille
    ja toisen mä tahtosin unohtaa, tää tie johtaa vain alas,
    saa se säteitä menneiltä, niiltä piloilta, piikani kiloilta
    Miten vois pyyhkii muistot pois...