Teatterissa oli kamalaa. Käytiin äikän ryhmän kanssa siellä ja mentiin siihen pienenpään näyttämöön, jossa on tyyliin vaan kolme penkkiriviä peräkkäin per seinä juu nou. Sitten ku se näytös alko mua alko aivan hirveesti ahistaa olla siellä. Tuli kuuma ja tärisytti, mahassakin tuntui inhottavalta Oli pakko ottaa paita pois, mutta ei se paljoo auttanu (istuttiin siis ihan takana) ja jos 10 minuutin päästä esityksen alusta teki mieli lähtä pois. Melkein lähdinkin parissa kohtaa, mutten viittiny kuitenkaan ku olisin joutunu meneen kaikkien eestä.
Meille oltiin sanottu, ettei välitaukoja olisi, joten olin varma, että jossakin vaiheessa ois pakko lähtä. En pystyny keskittyyn näytelmään ollenkaan, vaan vilkuilin parin minuutin välein kelloa. Päässä pyöri vain, että on pakko saaha tilaa ja ilmaa sekä päästä vessaan.
Onneksi 40 min kuluttua olinkin vartin kestävä väliaika ja pääsin vessaan. Se helpotti vähän, mutta tärinä ei loppunu. Kuuma ei enää kuitenkaan ollut.
Kun näytelmä jatku mulle tuli kylmä. xD Mutten uskaltanu laittaa puseroa päälle ettei ala taas ahistaan. Tällä kertaa pystyin keskittymään näytelmään vähän paremmin, mutta siltikään en pysdtynyt nauramaan sellaisissa kohdissa, joissa olisin yleensä nauranut. Jalan vispaaminen auttoi kans.
Sitten kun kerroin äidille tosta kun se tuli hakemaan se sanoi, että olin saanut paniikkikohtauksen siellä. Ehkä, en tiiä. Mutta kuitenkin mua ahisti aivan hirveesti ne pienet tilat ja seku näyttelijät oli niin lähellä, jotain parin metrin päässä oli lava. En kyllä enää mene tuohon pienempään tilaan. ._.