IRC-Galleria

37% - Ulospäinsuuntautuneisuus
Seurallinen, pitää juhlimisesta, keskustelee, kaipaa jännitystä, ottaa riskejä, toimii hetken mielijohteesta.
10% - Psykoottisuus
Piittaamattomuus muista ihmisistä, eristäytyminen, sopeutumattomuus, empatian puute, vihamielisyys, piittaamattomuus vaarasta, julmuus, epäinhimillisyys.
96% - Neuroottisuus
Ahdistunut, huolestunut, masentunut, mielialan vaihtelu, syyllisyyden tunteet ja alhainen itsetunto.
42% - Valheasteikko
Mittaa taipumusta antaa vastauksissaan itsestään todellista terveempi tai sosiaalisesti suotavampi kuva.

Sain tänään keskussairaalasta kirjeen. Mikä mahtaa olla pigmenttilehti-ikkuna? tai Fovea?

"ortoforia kauas, lähelle pieni eksoforia. Schoberin risti keskellä renkaita ja Worthin valoissa neljä. -- Synoptoforissa adduktio 10 astetta, muutoin normaalit parametrit. -- Simplex anisocoriaan sopivat löydökset. "

ja kysymys on siis silmien tarkastuksen diagnoosista. Miksei voi kirjottaa selvällä suomenkielellä?

Oli ihan parasta! Ei ainakaan naurua puuttunu näiltä päiviltä! :D :D :D
Uusiks mahd. pian! :)


Kiitos Sini, Noora, Katja,Maria, Julia? ja sen kaveri (jonka nimeä en muista),
Päivi ja Evijärven NS

Jeesus siunatkoon, siunatkoon Sinua,
Isä varjelkoon Sinua!
Varjelkoon silmissäsi ja sydämessäsi
sen sinen, joka taivaasta muistuttaa,
joka Jumalan hyvyydestä muistuttaa -
ja siitä, että Jumala on uskollinen,
että uupuvin lapsikin viedään perille.
Aamen - Jeesuksen siunaavassa,
varjelevassa nimessä, Aamen

~ Anna - Maija Raittila




"Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi,
tartun sinun oikeaan käteesi,
minä sanon sinulle: Älä pelkää,
minä autan sinua."
Jes. 41:13

Säännöt ovat seuraavat:
1. Etsi jokaisen luokkalaisesi nimelle yhteisö.
2. Etsi myös luokanvalvojasi nimellä.
3. Tee sama omalla nimelläsi.


1. Anssi ei osaa tanssia.
Joona malliksi!
Miika huijaa.
tuomo ei tajuu.
ilkka on huono idoli!!
Joni aina vaan on
Jania ei kiinnosta
henna on ihana<3
Jenni ei ihan aina tajua
anniina päästelee outoja ääniä
Laura, astetta rankempi mimmi
Laura, astetta rankempi mimmi
sussu idolsiin!
Jenna on aina mukana!
Emmi meidän tekniikan ihmelapsi
Annikaa pitää ymmärtää .


2. Päivi Miss Satakunnaksi 2006!

3. Satu syypää kaikkeen!!

Tänään vietettiin meidän kanttorin 60w juhlaa. Aamupäivällä me kokoonnuttiin tyttöjen kans päiväkerhoon tekemään Annelille korttia. Siitä tuli hieno ja oli kiva tehä porukalla. Sen jälkeen mentiin kirkkoon harjotteleen kirkkokuoron kanssa ja acappellan tyttöjen kanssa. Sit oli konsertti ja se meni hienosti. Laulettiin mm. Siyahamba ja ilotulitus. Loppuhuipennuksena oli kaikkien kuorojen yhteinen Hyvä paimen- sarja. Sitä on aina vuosi toisensa jälkeen mahtava laulaa! :) Konsertin loputtua jatkettiin juhlaa seurakuntakodilla jauhelihakeiton kera. Ennen ku mentiin syömään me annettiin Annelille se kortti ja lahja :) Sielä oli myös ohjelmaa. Annelin tytöt teki Annelille älykkyystestin koska äidin, mummin ja kanttorin työ on oikeesti aika vaativaa. Siinä tarvitaan jo aika paljo ;) Mutta Anneli suoritti testin aivan kiitettävästi! Ja sitten luvassa oli musiikkia Annelin lapsenlapset laulo onnittelulaulun ja Tyttö sodassa- dramaesityksen esittäjät esiinty :) Sitten oli puhujia ja Acappellan tytöt laulo "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.." siinä vaiheessa mä liikutuin. Ne laulaa niin ihanasti<3 Sitten me diskantin kans alettiin kuhista että pitäiskö meiänki laulaa ja käytiin nopeesti monistamassa sanat ja sitten laulettiin Älä pelkää - laulu. :) Ja Anneli oli aivan liikuttunu kuten muistaki esityksistä. Siihen loppu sitten se ohjelma osuus ja mentiin syömään kakkua ja juomaan mehua. Ja sitten kotiin. :) Oli hieno juhla ja Annelikin varmasti tykkäs. Nyt ollaan saateltu Annelikin uudelle kilometripylväälle. Harmi vain ku Sanna ei päässy Tampereelta tulemaan. Sitäkin olis kiva nähdä taas pitkästä aikaa. Mutta viimeistään sitten Marraskuussa :D

Oli kiva nähä myös Acappellan tyttöjä tänään! Vaikka Essi ei tykänny musta yhtään ku se kiusas mua koko ajan niin silti oli ihan kivaa :D Elkää lopettako laulua ikänä! <3

Tänään oon ollu reipas ja kiertäny maailmaa. Oon ollu juutalaisessa perheessä aterialla ja Lutherin perheessä oon ollu syömässä ja Turussa oon käyny ja Tampereella ja Lapualla. Ja sitte oon seilannu merellä ja olin Pyhäkoulussa ja sit matkustin Junalla :) Ja sitte oon laulanu!!

Olipas mahtava musikaali!!! Oli tosi kiva olla mukana tekemässä sitä. Oon tosi yllättynyt että näin pienessä ajassa saatiin tää tehtyä! Ja siitä suurin kiitos Marille ja sille toiselle naiselle (jonka nimee en muista :s) Ja myös Annelille! :) Kaunis kiitos myös HowManyMothersin jäsenille. Siskoille ja Isälle<3 Ei mahtavampaa porukkaa voi olla! Ja tietenkin sitten vielä meidän mahtavalle säestäjälle joka osas leikitellä taitavasti pianon koskettimilla ja haitarilla! Ja tietenkin kiitos vielä meidän äänipojille<3 joitten avulla saatiin äänemme kuuluviin. :) Ja yleisö tietenkin! Kiva että jotku jakso tulla meitä kattomaan! <3 Mari ja muut, pian nähdään ja huomenna rallatellaan samalla lailla! :)


rakkaudella,
Margareta Luther

Hillsong United - Take it all

Searching the world
The lost will be found
In freedom we live
As one we cry out
You carried the cross
You died and rose again
My God
I'll only ever give my all

kertosäe:
You sent Your Son
From heaven to earth
You delivered us all
It's eternally heard
I searched for truth
And all I found was You
My God
I'll only ever give my all

kertosäe2:
Jesus we're living for Your Name
We'll never be ashamed of You
Whoa o oh
Our praise and all we are today
Take take take it all
Take take take it all

kertosäe

kertosäe2 (2x)

Running to the One
Who heals the blind
Following the shining light
In Your hands
The power to save the world
In my life
(2x)

Jesus we're living for Your Name
We'll never be ashamed of You
Whoa o oh
Our praise and all we are today
Take take take it all
Take take take it all
(3x)
Take take take it all

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan
pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.

Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin
itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä?
"Taitaa olla varsinainen nynny."
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle,
pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken
päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa
maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen
silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti
päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.

Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä Etsien
lasejaan, kyynel
silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin:
"Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.

Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin
häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän
sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen
kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän
vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko
viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä
enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa
kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin
paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat
muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä
lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot
jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla,
mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.

Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja
nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän
oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän
tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen.
Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten
läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."

Hän ryki hieman ja aloitti puheensa.
"Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka
ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista.
Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties...
mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille,
että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen
ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä,
jolloin ensi kertaa tapasimme.
Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna.
Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa,
ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä
keräämään niitä koulusta jälkeen päin.

Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili.
"Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni
pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika
kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään
heikoimmillaan.

Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen
kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden
syvyyttä.

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä
eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan
suuntaan.


Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1)Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
2)tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin se ei olisi
vaikuttanut sinuun mitenkään