IRC-Galleria

Yössä kävellen pelkään, pelkään pimeää pelkään menettää.. haluaisin luoksesi lentää. en tahdo yksin nukahtaa, kun aamu punertaa herään tuntien tään kaipuun tunnen sen kuin iskun sydämeen. Muistan kasvosi kun katson tähtiä hiljaa ja tunnen hengityksesi kun viimeisen kerran hengähdän ja sitten täältä palaan takaisin taivaan rantaan..

tyttö pimeässä kävelee koittaa kotiin löytää miettii kuinka edelleen sydän pojalle lyö. Tyttö näkee pojan toisen tytön kanssa, juoksee metsään sulkee silmät vajoaa pehmeään ruohoon. Itkien tyttö päättää, on elämä täällä liikaa. Hän haluaa vain pois. Pois täältä, pois kivun luota. Tyttö jähmettyy maahan. Hetken siinä itkien hän nousee jatkaa matkaa. Kotona hän huoneeseensa lukittuu ja puukon esiin ottaa. Hetken tyttö näkee silmissään kaikkein kauneimman. Kun sielu hänen lentää luokse tähtien. Vain ruumis sängylle jää kylmänä makaamaan. Ja surullinen ilme tytön kasvoilla...

Voi Itkee ne ei huomaa, voi karata ne ei välitä voi juosta valtatielle ja liftata kyytiin miehen ja ne ei ees tiedä et sä oot poissa. On elämällä tarkoitus, mikä se on? On jokaisella oma paikka missä minun on? En tiedä enkä välttämättä tahdokkaan. Tunnen sydämmessä kaipuun jatkaa täältä matkaa eteempäin. Jos kuolisin tietäisikö kukaan? toisiko joku kukkia haudalleni, itkisikö joku vuokseni? Ajattelisitko minua iltaisin?