IRC-Galleria

hyvää huomenta
päivää
olen todella yksin
onko sulla lääkettä
yksinäisyyksiin
minä muistan sinua
muistan myös sinut
olen useesti paljon sinua muistanut
olen paljon sinua muistanut

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
ilman sua
ilman sua

olen asfalttiin tallottu ja todella vanha
olet helvetin viimeinen puutarha
en peloiltani ehtinyt ees pelätä
hyvää yötä
päivää
älä mua herätä
älä mua herätä

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
ilman sua
ilman sua

jotkut toivoo rikkauksii ja suurii lahjoi
mulle riittäis peruselämä, ei pitäis valittaa
enkä rikkoisi sitä, silti sitä ei millään saavuta
ei se paljoo auta, et kaikki kaatuu niskaan
on ihan turha huutaa tuskaa, ikinä koskaan
kun elämä kuitenkin kaiken aina murskaa
ei jaksa aina luulla kulkevansa kohti valoa
kun kuitenkin huomaan olevani ilman sinua

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
koska ruma on kaunista

Minä tiedän että minä olen minä
enkä edes muuta väitä
enkä näitä, sanoja
kirjoita lämpimikseni vaan päästän sydämestäni ja
sisältäni tunkeutuvan kaipaukseni valloilleen
eikä se aloilleen jää vaan tunkeutuu takaisin sydämeen, uudelleen
jotta se uudelleen voisi mua satuttaa, kiduttaa
eikä itku auta kyyneleet vaan vaihtaa paikkaa
silmistä sydämeen enkä voi tajuta miksi aina minua pakosta muistetaan
kun suru on ovellani tuska sängylläni ja ne lailla puukon viiltää minun sisintäni
maailma on sairas, eikä sitä voi parantaa
mut jos sä jäät se kauneudenkin antaa
elämä on peli, se loppuu aikanaan
mut hei, tule minun kanssani se loppuun asti kulkemaan

miksi minä olen minä, enkä kukaan muu?
miksi edessäni kauneus lakastuu?
eikä rakastuu voi, koska silloin valot sammuu
pimeydessä valo unohtuu

näinkö poliitikot musta välittää, hahhaa
ne mitään välitä, ei kukaan välitä
sanomattomia sanoja, suljettuja ovia
mun elämäni tarina ilman iloa
kaipaan sitä mitä sulta en saa
muutamia sanoja, mutta kai se on liikaa pyydetty
ja edelleenkin sama pystytetty muuri seisoo edessäni,
minne vaan menen tai katson
on se kummallista kuinka sitä hetkeks rakastuu ja ihastuu,
mutta eron hetkellä minuutit muuttuu tunneiks ja päivät viikoiks,
kuukaudet vuosiks ja vuodet ikuisuudeks
mä haluun vaan rakastaa sinua mutta tää epävarmuus löytää taas musta
kolon jonne porautua, kaivautua ja muuttaa asumaan
aina vaan samaa elämäni parodiaa

miksi minä olen minä, enkä kukaan muu?
miksi edessäni kauneus lakastuu?
eikä rakastua voi, koska silloin valot sammuu
pimeydessä valo unohtuu

ja niin kuin köyhälle köyhyys sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin sinulle kauneus sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin köyhälle köyhyys sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin sinulle kauneus sopii, minä sinua rakastan

Sinua vielä täällä muistelen/
anna anteeksi sua ymmärtänyt en/
olin sielultani rikki, lapsi kohtalon/
joka silloin tiennyt ei mitä rakkaus on/

Muistan kuinka toisillemme luvattiin/
Sua ilman kuolen tai joudun helvettiin/
kanssasi sain täällä hetken olla onnellinen/
kaikki kaunis katoaa nyt mä tiedän sen/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/


Nousee muistot, kuin kuolleet haudoistaan/
tänä yönä juhlimaan ja laulamaan/
kunniaksi ystävyyden ristinmerkin teen/
se on jotain joka sulle merkitsee/

sataa lunta hiljaa tähän kaupunkiin/
sun kasvos nään kun katson taivaisiin/
hetken ennen kuolemaa ikuisuuden tajuan/
kuinka paljon sua rakastan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/

vaik kaikki kaunis katoaa/
ei muisto ystävyyden kuole milloinkaan/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
ei muisto ystävyyden kuole milloinkaan/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/

jos sä luet tän kirjeen nii mä oon jo menny
mä en enää jaksanu sen takii mä oon lähteny
mä kirjotin koska halusin teijän tietävän
miks mä lähdin ja lopetin mun elämän
se ei ollu hyvä, eikä se enää toiminu
ketään ei huonoi välei mun kanssa solminu
haistatti vaan vitut niiku pomo ku sain potkut
mun elämä meni vituilleen ku vedin ekat koksut
mä yritin korjata kaikki mun sotkut
mut en onnistunu ja tiesin et se on loppu
tää ei ollu kenenkään syytä enkä mä syytä ketään
mä toivon ettei teissä syyllisyydentunteet herää
koska sil ei oo mitään merkitystä enää
mul ei vaan ollu mitään syytä enää elää
mä lähin sen takii ku ei ollu hyvä olla
joka vitun asias mä olin täys nolla
mä en enää kestäny se oli pelkkää paskaa
mul ei ollu yhtäkään syytä enää jatkaa
teijän pitää vaan koittaa ymmärtää
mä en pystyny antaa teille tän enempää
kiitos ku jaksoitte tukea ja rakastaa
uskoo luottaa ja mun takii jaksaa
mä en tienny miten oisin voinu tän teille maksaa
käyks jos mä suojelen teitä taivaasta

rakkaat vanhemmat mun oli pakko lähtee
mä teippasin itteeni uuden räjähteen
aamuyöstä kävelin kohti siltaa
painoin napista ja räjähdin ilmaan
sain vihdoinkin sielulleni rauhan
mä en tiedä miks mä tätä teille jauhan
mun ei pitäis puhuu koska se on nyt ohi
mä kuivun maan päälle niinku aavikolle joki
mä yritin itsemurhaa kymmenen kertaa
joka kerta turhaan, ei mulle oo vertaa
mä yritin ja yritin mut en onnistunu
itsenstappamine ei multa luonnistunu
joten varma tapa oli ostaa pommi ja bensaa
teitä mä en mun mielestäni pois saa
rakkaat vanhemmat meitsi teitä rakastaa
mut voitte löytää enää palasina

rakas taivaan isä, miks just minä
mikset sä auta mua huonoina päivinä
sä tiedät mun vaikeudet ja tiedät mitä teen
jos sä voisit tehä ees jotain mun eteen
mun elämä ei ehkä menis näin käteen
mut sähän sen tiedät pitääks sen mennä alamäkeen
päästä mun usko sun voimat näkee
ohjaa mua ja kerro mulle mitä mä teen
muuten mun vaihtoehdot on loppu
auta mua mä oon ku kuiva korppu
vähän sokerii päällä ja ruvennu murenee
jokainen pieni murunen hävii tuuleen
mä tuun sun luo sinne taivaaseen
turvaan valtakuntaan sun selän taakse
mä etin itselleni ensimmäisen lammen
ja tuun sun luo rakas taivaanisä aamen

älä alennu moiseen, turhaan
älä alennu moiseen itsemurhaan
ei sille mitään voi jos elämä potkii päähän
sun pitää vaan taistella ja tänne jäädä
älä sano liian aikasin hyvästi
älä tee sitä sen takii et joku sut jätti
vaikka kuinka huonolt tuntuu älä tee sitä
älä tee sitä, älä tee sitä

älä alennu moiseen, turhaan
älä alennu moiseen itsemurhaan
ei sille mitään voi jos elämä potkii päähän
sun pitää vaan taistella ja tänne jäädä
älä sano liian aikasin hyvästi
älä tee sitä sen takii et joku sut jätti
vaikka kuinka huonolt tuntuu älä tee sitä
älä tee sitä, älä tee sitä

älä alennu moiseen, turhaan
älä alennu moiseen itsemurhaan
ei sille mitään voi jos elämä potkii päähän
sun pitää vaan taistella ja tänne jäädä
älä sano liian aikasin hyvästi
älä tee sitä sen takii et joku sut jätti
vaikka kuinka huonolt tuntuu älä tee sitä
älä tee sitä, älä tee sitä

älä tee sitä

Ootsä, ootsä rauhottunu jo? En, sori, enkä aio
Ootsä, ootsä valmis unohtaan? En pysty kun se vainoo
Voitsä, voitsä antaa anteeksi? En, ja tiedän en oo ainoo
Voitsä, voitsä pliis jo lopettaa? En pysty hillitsemään raivoo

Mä tiedän tiedät sen, mut sitä siedä en,
totuutta kiellä en, sä aiot niellä sen.
Sä tiedät tiedän sen, mut sitä siedä en,
kun mun on paha olla, sun on paha olla.

noin kolkyt päivää kolkyt yöt mua kakstoist kertaa vuodes syö
mä kerron sulle huolet työst, kiersin sun kaa suomee myös.
Ei kelvannu puolet vaan ryöstät vaadit kaiken ja yök.
Nyt mun on paha olla, sun on paha olla.

Meni tuntei päivii viikkoi mä löysin susta vikoi,
löysit musta liikoi vikoi iskit mun rintaani kiiloi
ja nyt me etitään piiloi, naiset kieroi miehet sikoi,
mun on paha olla, sun on paha olla.

En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee,
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan.
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

Hei kulti, kulti miten me tähän tultiin siitä kun tunti tunti
yhdes tuntu sekunnilt, tähän et kumpiki on lähdössä eri suuntiin
just mun tuurii et meidän neliöstä tuli rubiikin kuutio.
No joo kylhä meil meni hyvin mut sit sä tyrit ja mä tyrin
ja hommat keitti yli ja sylistä hypättii ettiin syyllistä kuinka tyypillistä.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee,
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan.
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

Mä tiedän tiedät sen, mut sitä siedä en,
totuutta kiellä en, sä aiot niellä sen.
Sä tiedät tiedän sen, mut sitä siedä en,
kun mun on paha olla, sun on paha olla.

he heei, he heei nyt mä lähden menemään
e eei, e eei en aio jäädä tänne näin
en aio katsoo taakse päin, ovi kiinni sinne jäi
Nyt mut on hyvä olla, sun on hyvä olla.

En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee,
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan.
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee,
kumpikaan ei puhu vaan koittaa huutaa.
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee.
Mun on paha olla, sun on paha olla.

Suru jaksaa mua aina pahempaan, huonompaan paikkaan,
surujen maailmaan.
Siellä odottaa, kerho särkyneiden sydänten,
yksinäisten sielujen ikuinen painajainen.
Siellä kanssa huono-osaisten ihmisten,
kanssa ikäväni sinut pakosta viettelen.
Elelen tietäen ettet ole minun enää,
ilman sua en millään pysty elämään.

on aamu
mua sattuu silmiin niin
et tuntuu et painajaiset jääny silmiini kii
mut mä nousen
etsin ensin housut ja paidan
housut on OK mut paidan mä vaihdan

hoipertelen keittää kahvii
sit täytyy istua
kuus tuolii silti yksin täytyy istuu ja
ja oottaa sitä iskuu joka oottaa mua
mä oon niin väsyny aina kun mul ei oo sua

mä join sit kahvii se maistu aamuiselle
nousen ylös kävelen peilin ohi
näytän haamuiselle
makuhuoneest etsin sukkaa seast muistojen
se on ku etsis neulaa keskelt muistojen
annan olla, jatkan matkaani röökille
aamurööki maistu eilisille kyynelille
sisäl pään enää palanen mua
mä oon niin typerä kun mul ei oo sua

sitä pitäisi kai
jo viimein luovuttaa
sitä pitäisi kai
jo päästää irti
sitä pitäisi kai
opetella elämään
päivät menee mutta hetket satuttaa

pistän kengät jalkaan
sidon nauhat kiinni
takkii en tarvii, ulkon paistaaki niin
et on lämmin, kaikki on kaunist ku sä
jos voisin tuntee olis ihan hyvä olla tässä
lähden kävelee ilman päämäärää
menen minne vaan ikinä mun pää määrää
ilma saa fiiliksen et voisin onnistua
mut mä en siihen pysty kun mul ei oo sua

vastaan tulee dalmatialainen ja nainen
koira vanha, tukeva
nainen samanlainen
nainen käskee koiraa seuraamaan ja noutamaan
viimeset pätemiset ennen omaa noutajaa
kotiin palattuani kuulen äänet tyhjyyden
hiljaisuuden, kaipuun, sen kylmyyden
jos mä nyt kuolisin ei kukaan kaipais mua
mä en kato välitä kun mul ei oo sua

sitä pitäisi kai
jo viimein luovuttaa
sitä pitäisi kai
jo päästää irti
sitä pitäisi kai
opetella elämään
päivät menee mutta hetket satuttaa

Rakastan sua, noita sanoja, olen jaksanut hokea,
tunteja, näkemättä sinua,
sä et usko kuinka mulla on ikävä,
eikä tämä tunne taida vielä hävitä,

pitkään aikaan, tuskin ikinä koskaan,
kaikki kyyneleet ovat jo eksyneet tuskaan,
eikä tämäkään biisi tuo mulle lohtua,
mikään ei ole mitään ilman sinua, kulta,

muistatko ku mä pyysin et nukkuisit kanssani,
edes puoli tuntii, olisit vierelläni,
sitten kun herättiin, huomasin et olit lähelläni,
löysin sen, kadotetun elämäni,

kuinka kaunis oletkaan, sanoin silloin sulle,
saat merkityksen tuon lauseen joka tavulle,
eikä kaikki kaunis saa, tai voi aina kadota,
kai sä tiedät et mä rakastan sinua.

kerto:
Rakastan sua,
kai sä tiedät kultaseni, että unelmilla aina täytyy olla kasvot,
Rakastan sua,
eikä ikävä seurassasi enää jaksa taistella oikeuksistaan,
Rakastan sua,
enkä mahda sille mitään enkä sinutta olla halua,
pelottaa vaan, että unohdus satuttaa, mutta muistot ne murhaa,

Rakastan sua, mä taas mietin että mikä meni vikaan,
sitten tajuan että minä kukas muukaan,
aiheutin sulle taas paljon surua,
ilman tarkoitusta, ilman mitään aikomusta,

niin kutsutusta, elämäst ei oo mitään jäljellä,
sä veit sen kokonaan täysin tietämättä,
mä haluun sut vierelleni viettää ikuisuuden,
ja ikuisuuden jälkeen vielä toisen samanlaisen,

muistatsä ku me silloin tavattiin,
me naurettiin, uusi ajanlasku keksittiin,
mä haluan palata siihen hetkeen takasin,
et voisin tehdä kaiken tyhmyyden toisin,

tottakai tekisin toisin jos vaan voisin,
tän suhteen eteen silloin kyllä urakoisin,
mietin että ajatteletko sinä yhtää minuu,
tän biisin joka sana on rakkaudesta sinuun.