IRC-Galleria

Tää päivä on alkanu aivan perseellään, josko sit illasta tulis parempi?

Heijoo. Sit osaisko joku kertoa tälle onnettomalle miten ihmeessä saan siirrettyä leffat ja ohelmat iTunesiin ja siitä sit Sweetsiin? :< Evotan pahasti.

All around me are familiar faces
Worn out places, worn out faces
Bright and early for their daily races
Going nowhere, going nowhere
Their tears are filling up their glasses
No expression, no expression
Hide my head I want to drown my sorrow
No tomorrow, no tomorrow

Gary Jules-Mad World

Everything's so blurry
and everyone's so fake
and everybody's empty
and everything is so messed up

Puddle of mudd-Blurry


Että onki yksinäinen olo.
Ja että ahistaa tää oleminen.

Ah, kuka tulee mun kans piettää Bones maratoonin? Katotaan kaikki ykkösestä kolmos tuotantokauteen ja sen minkä löyän nelosesta! 8DDD

Dr. Lance Sweets: There is clearly a very deep emotional bond between you two.
Special Agent Seeley Booth: We're just partners.
Dr. Lance Sweets: And why do you think I would have thought otherwise?
Special Agent Seeley Booth: Cause, you're 12.

Ah, John Francis Daley. <3 (Niin siis Dr. Sweets) Ja Bonesin 3. tuotantokausi oli ihana. Sain sen eilen katottua loppuun ja... no sanotaanko et en toivo et neljättä tulis. Koska se loppu jotenki nii, et ei, ei se toimis. Vaikka tahtoski et se jatkus piiitkälle. :D

Eih, katoin just et siitä on tosiaan tullu neljäs tk! :o

Ja sain sen uuden iPodin lahjaksi! Mee so happy. Voisin nimetä sen Bonesin mukaa Sweetsiksi. :D Ko tykkäsin siitä hahmosta nii paljon. <3

Hihi.

Onneksi on joku, joka pelastaa tilanteen olemalla ihanin.

Vittuko ihmiset osaa olla perseestä. Onko se tavaroiden palauttelu nii helvetin hankalaa oikeesti? "Hups, unohtu" (JOOO JOOO, MULLA ON NE IMPROT VIELÄKI, SÄÄSTÄKÄÄ KOMMENTTINNE SILTÄ!) Ja vielä jos niitä tarvis ja ois kiire. Vitun vittu taas, sanon mie! >C

Tää päiväki alko jo hirveenä ko näin ihan outoa unta. Siinä juoksin Annin perässä pitkin kaupunkia, ko se tahto viiä kortin Ranualle. HMM. Sit oltiinki meillä ja minu entinen TaeKwon-Do-opettaja seiso keskellä olohuonetta pyyhe päällä ja oli vähä et mitä sitä tekis. Me sit mentii Annin kans pihalle ja jätettii se siihe.

Tuli tosi ahistunu olo kuitenki tuosta, liekö sit ne asiat mistä me siinä puhuttiin? Joita en kyl muista. Ahistaa jo sit lisäks ko pitäs tehä taas asioita ennen huomista; siivota, pakata, käyä kaupassa ja kaikkia pikkujuttuja. Ihmisiä en jaksais missäänkä määrin nähä, ei mun kans olis nyt kiva ees olla.

Ja oonko mie vähä epäreilu, ko jos kaverille sattuu jotain hyvää, niin otan sen itteeni sillä tavalla et alkaa angstittaa, ko tietää et itelle tuskin nii koskaa sattuu. Tietty oon tosi ilonen kaverin puolesta, mut silti... Ei vaan jaksas uskoa, et täs elämäs olis kauheesti mitään hyvää mun varalle.

Onneksi saa viikon irtioton tähä "normaaliin" elämään, että josko mieliala palautus ees hippusen verran ko pääsee sukulaisten luo. Tai jotain.

Vihaan talvea ko kaikki tuntuu nii toivottomalta sillo.

Jäin pelaan mahjongia. Ah, yhtä koukuttavaa ko spiderpasianssi.

I got a heart full of pain, head full of stress
handfull of anger, held in my chest
And everything leftÂ’s a waste of time

---

Sometimes I need to remember just to breathe
Sometimes I need you to stay away from me
Sometimes IÂ’m in disbelief I didnÂ’t know
Somehow I need you to go

With no apologies.