Oon päästelly menemään moottorikelkalla, yrittäen unohtaa murheeni. Ei se kuitenkaan oikein oo onnistunut, loppujen lopuks. Arkena taas ne ongelmat painaa päälle! Kaikki paska puttoo taas niskaan..
Vaikka mä oonkin viettäny täällä korvessa koko lomani, toivon silti ettei murre jäis mulle päälle. Nytkin pinnistelen, ettei tulis kirjotusvirheitä.. Vaika onhan niitä jokataptuksessa.. ;)
Mä en oo kuullut kestään kaverista koko loman aikana (mulla nyt niitä kavereita kovin hääppösesti oo..).. Mutta kuitenkin.. ;) Ei vaan.. Onhan mulla Kantola! Se on mun ihan bestis.. ;)
En mä kyllä oo siitäkään mitään kuullu, toisin ei mula oo ees sen mesee... (Nyt ihmiset, jotka älyy.. SAattaa nauraa.. ;) HIH!)
Mä oon miettiny ihan hirveesti noita lukion juttuja, mutten vieläkään oo saanut selvitettyä kaikkee... kursseja meinaan siis.. Se vaan on niin hankalaa päättää tulevista asioista jo tässä vaiheessa! Mitäs jos mä löydän nyt tässä jonkun pojan mun rinnalle, joka tavallaan veis osan janin painosta.. Se joutuu kestään mua niin paljon, ja on ollu ihana tuki.. KIITOS SIITÄ! Niinniin miten mä mahdutan tän poitsun mun elämään.. Tuleehan mulle nyt kuitenkin aikas lyhyitä koulupäiviä ymsymsyms, mutta silti! Kun ois reenit niin useesti.. Jos mun nyt annetaan jatkaa tuolla, tossa seurassa ja ryhmässä, ne ihmiset ei kylläkään ihan hirveesti musta piittaa... Kuin ilmaa heille oon...
Mä oon kirjottanu nyt jo yhet lyriikat tommosesta epäoikeudenmukaisuudesta, ja varmaan tuun kirjottaan vielä lisääkin, niiden tekstien laadusta mä en vois kyllä mennä takuuseen... ;)