Nimittäin, paljon on tapahtunut ja paljon on puhuttu, elämä on suunnilleen jatkunut, ei ehkä normaalina eikä entisellään protun jälkeen, mutta yhä, niin kuin aina ennenkin, mä johonkin aikaan päivästä avaan silmäni ja nousen pesemään hampaat ja syön lihapiirakoita aamiaiseks. (Joista täytyy huomauttaa mutsille, se EI saa ostaa enää yhtä ainoata lihapiirakkaa tähän talouteen!)
Mutta joo, kaikesta huolimatta kaikkea on tapahtunut, monella tasolla, monelta taholta ja monessa suunnassa. Toivottavasti tapahtuminen jatkuu, koska tylsyyteen mä en sentään halua kuolla, ainakaan näin nuorena.
Ja tänään alkoi työtkin. Vaikka suurimman osan ajasta tuijotin mun tylsistyttävää ja tyhjää sähköpostilaatikkoa, niin oli se ihan kivaa. Siellä ei turhia kitsastella ruoan suhteen, milloin vaan voi napata pari pulloa Frissiä jääkaapista tai juoda appelsiinilla (.......?) maustettua vihreetä teetä, joka muuten on aika hyvää.
Haluun muuten nytheti Pietariin!
Ja tänään eräs erittäin viehko viiksekäs neitokainen kysy ihan pokkana dösässä: "Tykkäätkö sä käydä hammaslääkärissä?"