Ihan kuin olisin unessa koko ajan.
Heta on poissa kotoota ja mä en tiedä mitä alkaisin tekemään...
Kait se olis pakko alkaa tota kansiksen tehtävää väsään, mut ei yhtään nappais :(
Ai niin, siskontytön innoittamana mulla alkoi taas laihis.
Ja ehkä silläkin on osuutta asiaan, kun oltiin tällä viikolla Jaanan ja pikku-likkojen kaa jossain kaupassa käymässä ja Heta sit täräytti mulle parkkiksella, et "et sää äiti voi tulla takapenkille, kun sä olet niin lihava".....
Lasten suusta :D
Joo, taidankin lähteä sauvakävelemään, jos vaik helppais vähän tohon levottomuuteenkin :)
Saa taas tuulettaa ajatuksiaan.
(Ja Jaana, ei sit mittään tyhmää kuittia tähän loppuun mun levottomista ajatuksista, koska ne ei ole niitä mitä sä luulet :D)