IRC-Galleria

ja koitan sinkkuilua hetken aikaa.
En tosiaan aio olla sellaisen idiootin kanssa, joka haukkuu ja uhkailee ja valehtelee.
Et terkkuja vaan hänelle, tuskin löydät koskaan ketään, joka sua kauaa jaksaisi katella ;)
Mut no hard feelings. Mä haluan nyt näin.
Voi olla aika outoa taas hetken olla yksin, ja varsinkin niinä viikonloppuina, kun tuo maailman ihanin rakkauspakkaus on pois kotoa, mutta kyl mä jotain keksin, niinku aina :)

Tänäänkin oli varsin hauska päivä, kun oltiin isän luona syömässä ja huomenna on se oikein "ihana" Ti-Ti Nalle-konsertti :)
Can`t wait.

ja tekis mieli alkaa avautumaan oikein kunnolla ja tehdä muutama tunnustus, mut enhän mä tietenkään sellaista tee: aamulla selvänä kaduttais niiiiiiiiiin paljon....:)

Mut sit taas toisaalta....ihmisellä on vaan yksi elämä...
Ehkä oikeesti pitäis vaan avautuu ihan tosissaan.

Hei jee, tää on taas niin terapeuttista :D
Kukaan, EI kukaan tajua mistä mä haluaisin avautua ja siks tää onkin niin hienoa :)
Jaanakin luulee tietävänsä, mut ei se tiiä p*skaakaan, se on ihan kännissä jossain Starkki-koulutuksessa Vantaalla, ja vaik oon sil koko päivän soitellut, niin siltä on mennyt kaikki mun jutut ihan ohi korvien :)
Se on kyl semmonen Jaana :)
Jos mä olisin iiiiihan känäs, ni täs vaihees mä alkaisin kertoon kuinka ihana ja rakas pikkusisko se on, mut mä oon juonut vasta 3 siideriä, joten.........;)
(Viidestä/kuudesta oon ihan taju kankaalla :D)

Voi p*rse, mua naurattaa jo nyt, kun mietin miten huomenna luen tätä ihan punastellen ja poistan tän samantien :D
Mut en mä oo vielä kirjoittanut tähän mitään minkä vuoksi pitäis vajota maan alle. enhän? :D

Voivoi sentään....
Mun seuralaiseni saapuu kohta, joten adios.

Ihan kuin olisin unessa koko ajan.

Heta on poissa kotoota ja mä en tiedä mitä alkaisin tekemään...
Kait se olis pakko alkaa tota kansiksen tehtävää väsään, mut ei yhtään nappais :(

Ai niin, siskontytön innoittamana mulla alkoi taas laihis.
Ja ehkä silläkin on osuutta asiaan, kun oltiin tällä viikolla Jaanan ja pikku-likkojen kaa jossain kaupassa käymässä ja Heta sit täräytti mulle parkkiksella, et "et sää äiti voi tulla takapenkille, kun sä olet niin lihava".....
Lasten suusta :D

Joo, taidankin lähteä sauvakävelemään, jos vaik helppais vähän tohon levottomuuteenkin :)
Saa taas tuulettaa ajatuksiaan.

(Ja Jaana, ei sit mittään tyhmää kuittia tähän loppuun mun levottomista ajatuksista, koska ne ei ole niitä mitä sä luulet :D)

laskeskelin tossa äsken aikani kuluksi, että mulla on vähän vajaan 1000 euron eestä laskuja ja rahaa niiden maksamiseen on vajaa 200 e (=opintotuki).
Hehheh, tosiaan.
Naurattais ellei itkettäis.
Vuokrakin nousee vuoden alusta 624:ään euroon.
Onneks tosin saan asumistukea, mut silti....

Koulun puolesta voisin mennä johonkin töihinkin jo, mulla on muutama kurssi enää käymättä+päättötyö, mut aivan sairaan vaikee löytää mitään työtä, kunnei oo kotiäiti-vuosien takia oikein tuota työkokemusta kertynyt.
Aargh. Musta sais oikeesti ehkä maailman parhaan työtekijän :)
(Mut mihinkään puhelinmyyjäks tai Tyke-tuotteelle en kyl menis mistään hinnasta :D)

Mut en mä vaivu synkkyyteen.

Toivottavasti Heta saa joulu+syndelahjoiks ihan oikeeta käyttötavaraa, kun sillä on jo niin paljon leluja, joilla se ei ees leiki.
Tämä vinkiksi kaikille Hetan "läheisille" ;)

Käytiin Hetan ja Jaanan kaa kaupassa ja Hesessä ja sillä aikaa alkoi tuo kamala lumimyräkkä.
Jaana se sitten ajeli meidät kotsaan kesärenkailla tuossa kelissä ja oli kyl aivan sairaan monta läheltä piti-tilannetta. Ajoi melkein edellä ajavaa autoa päin ja liikenneympyrästä liu´uttiin ihan
ohi ja mutkissa auto heitteli miten sattui. Me vaan kikatettiin ihan hervottomasti, vaik kai olis pitänyt pelätä henkensä edestä ;)

19. päivä viedään pikkulikat ruotsin-risteilylle. Uskoisin, että likat repee riemusta.
Maanantaina mennään kattomaan Ti-Ti Nalle-konserttia.
Kultturelleja lapsia :)
Nooh, vähän extraa niillekin joskus, kun jaksavat katsella päivästä toiseen meitä vitipää-äitejä ;)
(toisaalta, onko heillä vaihtoehtoja?! :D)

Käytiin syömässä ja shoppailemassa.
Hulluteltiin ja naurettiin :)

tehdäkseni muutoksia elämässäni....
Tätä mä oon pohtinut ihan sika-kauan, ja vieläkin junnaan samassa tilanteessa :)
Se on vaan se, kunnei uskalla mennä elämässään eteenpäin, kun kaikki uudet muutokset pelottaa, vaikka niiden myötä vois tapahtua vaikka mitä kivaa.
Ei sais jäädä tuleen makaamaan, ei........

Kyl mää sen ottaisin :D

Vapaa-ilta :)
Tekee niinku niiiiiiiiiiiiin gutaa :)

Kaikki on oikeestaan ihan sairaan hyvin :)

Piiiiitkä viikko lomaa ja Jaana ottaa Hetaa keskiviikkona yökyläilemään ja mä vuorostani pyysin Nelliä meille tiistai-yöksi, kun Heta niin tykkää Nelli-serkun seurasta, vaik ne aina tappeleekin.
Ja Nelli on kyl just niin ihana kaikkine ihanine mutru-ilmeineen :D
Ootan kyl ihan innolla.

*Ja just kun sain tän kirjoitettua, niin meil lensi talitintti sisään avoimesta ovesta, ja ennenku ehdin mennä hätiin niin toi peto (EI Heta, se on isällään :D) sai sen kiinni ja loput varmaan voittekin arvata.

Mää en uskaltanut jäädä sisälle seuraan tilannetta, vaan pakenin pihalle sisävaatteissani ja pidin vaan korvista kiinni, etten kuulis sitä rouskutusta, kun Pertsa veteli sen makoisiin suihinsa. Höyhenet vaan jäi jäljelle, vaik kuvittelin, et olkkarin matto ois ihan linnun veressä ja suolenpätkiä täynnä, YYYYYH!