IRC-Galleria

Se oli silloin joskus,
vuosia sitten kerhos.
Kuuma asfaltti tie,
meitä se eteenpäin vie,
ummet lammet puhuttiin,
hassusti siinä istuttiin.

Heyh, heyh, älä vittuile mulle,
en oo tehnyt koskaa pahaa sulle.
Heyh, en mä haluaisikaan tehdä.

Vuosia sitten sut bestaksi tunnustin,
mutta välillä silti aavistin,
että tää olis leikin loppu,
eikä koskaan alkais sopu.

Heyh, heyh, älä vittuile mulle,
en oo koskaan tehnyt pahaa sulle.
Heyh, sekunnissa suhteen tuhota voi.

Palvoin, yöt vuoksesi valvoin,
sitten se katkes, naurusta ratkes,
tajusin, ettei tää juttu oo alku eikä THE END.

Yöllä juostiin silmiä pakoon,
lentokentältä koneeseen noustiin,
lähdettiin kohti etelän maita,
mut kumpa mä en olisi näin saita,
että saisin ostettua monta tuliaista.

Heyh, heyh, älä vittuile mulle,
en oo koskaan tehnyt pahaa sulle.
Heyh, palataaks yhtee,
ku oon ollut vähän masentunut?

Yhden voin ruusun tuoda,
jos säkin haluut pienen hymyn suoda,
katsoa häpeämättä,
sanoa jotain kuitenkaan höpöttämättä.

Käsitin, etten tyttö haluu olla mun kanssa,
paskasti juttu meni, oon alamaissa,
eipä tässä oo miettimistä.

Tiedän mitä pitäisi tehdä,
sanoja en suustani saa,
ehkä voisin toisin nähdä,
sinut ja uuden ystäväsi,
mutta entä jos en siihen pysty,
ja raiteilta elämän suostun?

Heyh, heyh, älä vittuile mulle,
en oo koskaan tehnyt pahaa sulle,
heyh, ystävänä oot rakas,
en koskaan haluu lähtee takas,
niiden luo, joiden luota tulin.


Se oli silloin joskus,
vuosia sitten kerhos.
Kuuma asfaltti tie,
jäätynyt se helvetti vie,
talvi tulollaan,
ei näy kulman taa,
kun selkäsi käännät,
lopulta paskaa suustasi väännät,
eikö mahdollisuuden antaminen olisi mitään?

HEYH, HEYH vittuile mulle,
jos se on oikea päätös,
mut takasin saat, katkerasti säästös,
katseet ja sanat joilla mua satutit,
kaiken sydämestäni irti pienillä sormillas naputit.