Minulla on käyttäjätili facebookissa. En tiedä yhtään että miksi, mutta pitihän sinne ängetä muiden kanssa hirveiä laumoina. Olen ollut enemmän tai vähemmän koukussa lärvikirjaan vuoden verran.
Minulla on itsestäni, ystävistäni, siskoni koirasta ja kaikesta mahdollisista muista asioista kuvia "fb:ssä" yli kaksikymmentä, joista seitsemän on mautomia kuvia omasta naamasta, joissa näytän typerältä, humalaiselta ja teennäiseltä.
Olen useiden erilaisten "ryhmien jäsen", mm. kantakapakkani ja harrastuspaikkani. Olen myös ryhmissä kuten: AntiBB, sekä: fuck all of you... I AM FROM JOENSUU.
Todella järkeviä ryhmiä, ja toisinaan mietin että onko tässä oikeasti elämäni sisältö ja kaikki mitä minusta pitää tietää: Missä ryyppään, missä vapaa-aikaani vietän, se etten seuraa typerää tosi-tv-formaattia
(mutta osaan silti väitellä sarjan populaarikulttuurisesta tarkoituksesta jonku kanssa, tai sitten jopa arvostella kilpailijoiden ulkonäköä ("Se yks akka on ihan kauhee! Vittu mikä blondi...Niiii-iin, enhän MIE sitä oo kattonu, iltapäivälehdestä osu kaupakassalla vaan silmään....") tuntikausia..)
, ja typerän junttimaisen suhtautumiseni synnyinkaupunkiini...
Olen kirjoittanut profiiliini myös lempileffani, kirjani, musiikkini sekä lempisitaattini. Siviilisäätyä unohtamatta.
Minulla on vuoden aikana kertynyt 91 ystävää tämä palvelun kautta. 30% heistä on ihmisiä joita en ole nähnyt vuosiin ja joita tuskin tulen näkemäänkään. Osa ystävistä on myös sukulaisia. Tätejä,setiä,serkkuja, pikkuserkkuja, pikkuserkun kummin kaiman koiran kavereita. On siellä myös ne tyypit kantakapakasta..
Facebookissa pystyt myös ilmoittamaan kuvallisina esim. lempileffasi, sarjasi, kirjasi, koirarotusi, aatteesi ja ismisi. Minulla on tässä kohdassa kuva pikkubritania- tv-sarjan päänäyttelijöistä. En sitten parempaa keksiny?
Facebook on näppärä keksintö. Voi luoda kontaktia niihin entisiin luokkakavereihin ja intterrail-kavereihin. Tai sitten voi tehdä niin että kännispäissään etsii facebookista SEN yhden tyypin SIELTÄ baarista jossa oltiin SILLON ja meillä oli SILMÄPELII! Surullista.
Naamakirja tarjoaa apua myös meille omaan itseensä tietä etsiville new age-hörhöille. Olen viettänyt tunteja elämästäni siihen että teen erinäisiä testejä mm. siitä mikä on minulle paras seksiasento, mikä puu olisin, mikä viinamerkki olisin, ja millainen miusta tulee mummona.
Olen oppinut itsestäni paljon asoita. Esimerkiksi jos olisin kodinkone, olisin pakastin.
Eipä unnohdeta myöskään sitä miten pieni nettisurffailu piristää päivää (aiheesta on tehty amerikkalainen yliopistotutkimus) ja parantaa työn laatua. Kesätöideni pomo olisi varmasti arvostanut sitä että "en ehtinyt" tehdä sitä ja tätä, on niiii-iin kauheesti hommia tässä koneen eessä...Ja kas kummasti on siinä työpaivän aikana kerenyt kommentoida 72:n kaverin viime perjantaisiin baarikuviin.
Kiitos ihana facebook. Ansiostani elämälaatuni on parantunut huomattavasti ja minusta on tullut kunnollinen yhteiskuntamme jäsen.
Oiskohan joku lähettäny mulle tietoa yhdestä tärkeestä jutusta tai vaikka virtuaalikaljan..Pitääpä pistäytyy lärviksessä.