IRC-Galleria

Lätkän MM-kisat



...tietoa lajista tietämättömille

Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
istumapaikoista.

Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja pelaajia. Heille ei
kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Itse asiassa penkkejä on
vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen vapautumista
odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä.

Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on jäädytetty
vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä
varustetut kengät. Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.

Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen capo di tutti capi. Hän on se
huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy mies,
joka
jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan kerrallaan
aitaukseen tuupittavaksi. Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää
ketään
lähtijöiden tilalle, vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla
hanskoillaan ja käyräpäisillä kepeillä eli mailoilla.

Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta
siitä
joutuu tappelemaan. Pelaaja saa istua aitiossa kuitenkin vain pari
minuuttia kerrallaan. Sitten hänen on lähdettävä takaisin aitaukseen
tönittäväksi ja kampitettavaksi.

Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He
seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden
eli
maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa vuorollaan
olevat pelaajat koettavat osua näihin raukkoihin mustalla kumikiekolla,
jota lyödään em. mailoilla.

Jääkiekko on hyvä yleisölaji. Katsojilla on kaksi tärkeää tehtävää.
Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa. Jos
aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin, vaan kiekko
livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava salamannopeasti.

Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka maaliin kiekko osuu, on
katsojan huudettava mahdollisimman kuuluvasti "paitsio". Mikäli katsoja
kannattaa toista joukkuetta, voi huutaa mitä tahansa. Pääasia on se,
Että
huutaa kovaa ja jotain sellaista, josta ei saa selvää. Esimerkiksi
"ööööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto. Katsojan pitää myös Nousta
seisomaan ja huitoa käsillään. Mikäli vierekkäin istuvat katsojat
Huutavat
eri asioita, on kamppailu-urheilun ylevien periaatteiden mukaista lyödä
naapuria esimerkiksi olutmukilla.

Katsojien toinen tehtävä on Tunnistaa pelissä mukana olevia
vähemmistöjen
edustajia. Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat koko lailla päteviä
tunnistamaan joukkueisiin kuuluvia homoseksualisteja. Pelin edetessä
varsin
montaa pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla ja reippailla
"homoo-o"-huudoilla.

Toinen merkittävä aitauksessa oleva vähemmistö ovat näkövammaiset. He
eivät
kuulu kumpaankaan joukkueeseen. Maallikkokin erottaa nämä sokeat
henkilöt
varsinaisista pelaajista siitä, että heillä on mustavalkoiset paidat.