IRC-Galleria

Kipua ja perinteitä
Kipu on perinnettä, mutta muuttuvaista.
Aina silti tunnistaa sen samaksi.

Perinteeni ei petä minua koskaan.
Olisin hukassa,
jos tietäisin kivun loppuvan.
Se on minua.

Kukaan ei halua satuttaa.
Sattuminen on kaunista,
kun sitä käsittelee oikein.
On väärästä kivusta edessä pettymys.

Olemme olemassa. Se on kuin hengittävä kupla ihon alla. Iho on aurinko, joka sammuu kun sitä emme osaa odottaa. Nauttikaa kuplivasta tunteesta sisällänne, se antaa anteeksi jopa maanantaiaamuisin.

Jos meillä on asiaa
se suree ja kyselee
ottaisi opikseen ja lähtisi
kiertämään maailmaa

On vaikeaa olla ihminen. Mutta vaikeampaa olla muovipussi.

Joku huutaa Kristusta

satamat täyttyvät ahtaista unelmista

ja satakielet laulavat mollissa

ikävänsä balladeja

kuunsiltaa pitkin on vaikea kävellä

ruosteiset junat eivät aina vie kotiin

tervehdin vieraita piikkilankaa kädessä

Leijonia ei laulata,

eivätkä koirapuiston koirat leiki

jossakin on vika

Hello to you

my sweet passion

almost soundless, you mentioned

life on the edge was for me

little by little the sound got bigger

I flew but you had built a wall

of brick in front of me

The window seemed to be my only option

I didn't see the glass, you laughed

never my passion had betrayed me before

the exclamation was that sound

But how can a sound make people blind