IRC-Galleria

Mistä pitäisi aloittaa. Varmaan siitä kun olin menossa laivaan. Sain heti ongelmia ja pelästyin aika pahasti. Minulla oli lippu, sellainen kun tulostetaan koneelta ja olin maksanut sen, kaikenkaikkiaan 6 euroa. Mies luukulla sanoi ettei tämä lippu riitä. Pitäisi olla se punainen lappu mukana jossa oli tarjouskoodi. Se oli töissä koska ajattelin muiden työkavereittenikin tarvitsevan sitä. Noh, suostuin maksamaan 12 euroa ja pääsin laivaan. Aloin melkeen nauraa kun mies sanoi lopuksi "Laiva palaa sitten suomaan perjantai-illalla." Onneksi en sanonut mitään. Eivät ehkä olisi päästäneen mua ollenkaan kyytiin.

Laivalla en tehnyt mitään kummempaa. Kävin ostamassa pussin Lions suklaarakeita ja turkinpippureita. On varmaan hauskaa jakaa niitä maailmalla. Voin kuvitella Alankomaalaisen ilmaan kun annan sille turkinpippurin ja sanon että se on suomalainen karkki ja hyvinkin suosittu. Istahdin varmaan tunniksi ikkunalaudalle ja juttelin Satun kanssa puhelimessa. Mua vastapäätä oli nainen jolla oli mukanaan 7 belgian paimenkoraa ja yksi pentu. Koirakuume nousi. He olivat menossa ruotsiin koiranäyttelyihin. Sinä aikana kun istuin juttelemassa Satulle nainelta kysyttiin varmaan 6 kertaa mikä koirarotu tuo on. Lopetettuani puhelun, lähdin talsimaan hyttiini. Tarkoitus oli mennä nukkumaan ja saada hyvät yöunet. Aamulla oli luvassa aikainen herätys. Hyttini oli tasanteella nro 2. Hitto, että oli vaikea löytää sinne. Laivan käytävät siellä pohjalla olivat niin sokkeloiset. Ja jopa autot olivat mun pääni yläpuolella. Ajattelin vain mielessäni, että jos tämä peltipurkki uppoaa niin minä olen ekana kuollut. Mutta eihän nämä koskaan ole uponneet, tietääkseni. Ihan hyttini vieressä rappusten alla, hippi ja travelleri tyylinen pariskunta aikoi leirityä. Levittelivät ruokatarvikkeita ja rinkan muuta siältöä. Pysähdyin ehkä sekunniksi ja jatkoin hyttiini. Seisottuani hytissä ehkä kaksi minuuttia, ajattelin, että tässä on se tilaisuus. Tätä mä lähdin hakemaan, uusia tuttavuuksia. Menin siis esittelemään itseni. He olivat suomalaisia, eikä heillä ollut hyttiä. He aikoivat mennä ruotsin puolelle vain ja jatkaa siitä pisin poikin eurooppaa puolen vuoden ajan. Vau. He olivat vegaaneja, aktivisteja ja anarkisteja. Aika mielenkiintoisia kuitenkin. Varastelivat vaan laivan kaupoista itselleen ruokaa. En mä siihen mitääön halunnut sanoa. Kutsuin heidät tietenkin nukkumaan omaan hyttiini. Siellä oli meinaan kolme sänkyä vapaana, mitä minä niillä tekisin. He olivat todella iloisia. Rupateltiin yhteen asti yöllä jotainkin ja pelattiin skibboa. Olisin voinut mennä mukaan yhteen mielenosoitukseen tänään sen pariskunnan kanssa, mutten vain läytänyt paikkaa josta kulkueen oli tarkoitus lähteä. Tarkoitus oli vastustaa yhtä kauppaketjua joka käyttää tuskiksia vaatteissaan.
Bambi oli mua vastassa satamassa ja lähdimme heti kävelemään hänen luokseen Huddingeen. Laivalla anarkistituttavani superanarkistiystävä sanoi Huddigen olevan aika paha paikka. Ystäväni Bambi, joka asuu täällä kertoi asian olevan toisin. Vähän kuin turussakin, on alueita jotka ovat pahoja, jonne poliisitkaan eivät uskalla mennä, ja on alueita jotka ovat todella mukavia ja rauhallisia. Bambilla on kaksi ihanaa mustaa kissaa. Danger ja Trancey. Ihania otuksia. Bambi kertoi niiden olevan tosi varautuneita, mutta kisut tunnistu kyllä kissanomistajan ja tulin niiden kanssa heti juttuun. Rupattelimme Bambin kanssa vähän sitä sun tätä ja katselin valokuvia. Koska molemmat olivat nukkuneet niin vähän viimeyönä päätimme ottaa aamutoskut. Ei päiväunia, koska kello oli vasta kymmenen. Nukuin kuin tukki. Kaikki sohvat ovat ihania niin kauan kun niitä ei ole tehty nahasta.

Ensimmäiseen päivään kuului shoppailua. En minä paljoa halunnut rahaa tuhlata, mutta löysin itselleni maailman suloisimman turkoosin/sinisen villapipon! Awwss, pipoja ei voi koskaan olla liikaa. Ostin yhdestä karkkikaupasta Gay-tikkarin. Siinnä on sateenkaaren värit. Saatte kuvan piposta ja tikkarista varmaan puolentoista viikon kuluttua. Ostin myös yhden todella upean Cd:n. Palestiinalaistyylinen musiikki. Todella ihanaa ja rauhallista veden lailla lipuvaa musiikkia ja laulua. Artisti on ruotsalainen tosin. Ilta alkoi hämätyä ja olimme jo aika väsyneitä. Minä oli vielä vähän hiljaisempi kuin yleensä, mutta yritin puhua kaikenlaista. Bambi puhui paljon ja hyvää englantia. Hän on 28 vuotias ja hänellä on paljon kokemusta jo. Hän on matkustellut ja sen sellaista. Ette arvaakkaan miten paljon tarvitsee keskittyä yksinkertaiseen keskusteluun. Siihen mitä itse puhuu ja toista ihmistä joutuu toden teolla kuuntelemaan kunnolla. Sain tästä kaikesta päänsäryn. Ja todella pahan sellaisen. Onneksi oli buranaa matkassa. En arvannutkaan miten paljon voi stessata pelkkä puhe. Tänään on sujunut jo niin paljon paremmin. Puhelen normaaliin tapaani enkä ole saanut päänsärkyä. Ja olen jopa yllättynyt miten paljon puhumme ihan samoista asioista kuin puhuisin kavereideni kanssa Suomessa. Meidän oli tarkoitus Bambin kanssa katsoa illalla elokuva ja kävimme kaupassa ostamassa poppareita. Ostimme samalla aamupalatarpeita. Oli pirun kivaa tutkia ruokakaupan hyllyjä. Paljon oli sellaisia tuoteita kuin suomessakin, todella paljon. Noin 30% oli sellaista mikä ei ollut tuttua. Jännää. Ja tietenkin otin sellaisia tavaroita jotka eivät olleet tuttuja. Mielenkiintoista oli se, ettei kurkkua tai tomaatteja ym punnittu ollenkaan. Kassakaan ei punninut niitä?? Jonkun hinnan ne jokatapauksessa sai, muttei loppusumma ollut paljon mitään. Kun pääsimme "kotiiin" rysähdin sohvalle ja kuuntelin uutta cd:täni, vedin uuden piponi syvälle päähän ja nukahdin hetkeksi. Ajattelin sen auttavan päänsärkyyn. Kun heräsin, huomasin kisun nukkuneen vierelläni ja yritin tarkistaa asiaa Bambilta. Kysyttyäni kaksi kertaa että nukkuiko kisu tuossavieressäni, Bambi tokaisi ettei ymmärrä, Paula sinä puhut suomea. APUA! Olin niin unenpöpperössä enkä edes tajunnut. Hassua... Mulla oli nyt kamalampi olo. Päänsärky ei helpannut yhtään ja tuntui kuumeiselta. Vedin buranan huiviin ja katsoimme parhaaksi mennä vaan molemmat nukkumaan. Kyllä kannattikin. Aamulla mulla oli taas tosi hyvä olo, eikä tänään pää ole alkanut särkeä sen takia että puhun englantia.

Tänään oli tarkoitus käydä Aquaria Vattemuseumissa. Mutta myöhästyimme. Se meni kiinni neniemme edestä. Onneksi pääsemme sinne huomenna. Äsken kävinmme syömässä sushia. Oli muuten ihan hemmetin hyvää. Sushi on aina. Ostin junalippunikin Osloon. Tarkoitus oli lähteä sunnuntaina yöjunalla, muttei sellasia junia edes mennyt. Eipä tuo mitään. Tätä tämä reilaus on. Suunnitelmiin kuuluu tulla muutoksia. Otin sitten maanantai lipun aamujunalla. Ja oli muuten halpaa. Ajatelkaa, juna Tukholmasta Osloon maksoi 34 kruunua. Eli vähän yli kolme euroa. Tää on niin hemmetin mahtavaa. Pian pääsen Stavangeriin ja Preikestolenille. Patikoimaan vuonoille.

Hei rakkaat ihmiset, nyt pitää rientää! Aika loppuu koneelta ja tarvii viellä lähettää seuraaviin kohteisiin s-postia. Kirjouttelen pian taas teille!

T: Paula