IRC-Galleria

Lopultakin kotona, loppu päivä oli tuskaa kun jalat oli rakoilla ja huomasin että kenkäni alkavat purkautumaan, aaah. Loppu matka kotiin oli tuskaa, onneks oli siiderii niin sai helpotusta. Myös oikea nännini on arka koska se hankautui paitaan koko ajan. Tapasin erään ihmisen, tai en tavannut vaan näin mutten rohjennut puhumaan hänelle, koska emme ole kummepia tuttuja, ehkä ensi kerralla voisi, kun on edustavampi, eli ei puku päällä ja väsynyt ilme kasvoilla. Tosin lounaalla mie heräsin, kävin jennin kaa syömässä hesessä ja heti tulin pirteeksi, aamu oli vaan niin ankee kun en ollut syönyt mitään. Ja nyt on ankee kun en pysty kävelee, kotona illalla puhkasen nuo rakot, ihan oikeesti kauheet. Ne kuvat oli muuten loistavia, en nähnyt, mutta huomasin että tuli muutama luonnollinen ilme, se jopa ite mainihti ja kehu yhtä mun omaa kaukaista katsetta. Hyvä kuvaaja kun elää hetkessä eikä pakota asiakastaan, se huomas että mun hymyt alkaa olla väkinäisiä joten siirryttiin vakaviin mietintä kuviin, jossa katson valkokangasta, se oli ihana, luonnollinen kuva. Sen mie varmaan otan. Pitää kattoo millanen tuli