Nyt alkaa olla jo vakavaa, herääminen on sitä että raahaudun suihkuun ja kun yritän pukeutua tuijotan tyhjiöön ja mietin miksi haluan edes elää. joka talvi sama, kai se on pakko myöntää että tulee masennusta. nyttenkin olohuoneeseen tullessa lamauduin katsomaan joulukuusta ja katsomaan joka ikistä valosädettä ilman mitään miettimistä. nyt pitää lähteä kouluun, ei vaan jaksas tällä mielialalla