Yksin pimeässä valitan,
katson arkaa kuutamoa,
tunnen kuinka veri minussa pulppuaa,
mieleni tuulessa hulmuaa.
En muista milloin näin viimeksi valon,
siitä on jo liian kauan aikaa kulunut, sanon,
tahtoisin niin nähdä silmiesi kaihoisan palon,
tuntea sinut lähelläni,
helliä sinua kädelläni.
Voi miksi rakas luotasi mun täytyy lentää,
näitä paskapeltoja päivästä päivään kyntää,
istun yksin pimeässä,
haaveilen metsässä pimeässä,
sinua kaipaan ja ajattelen,
en voi murheellisena tottua mä ajatukseen