Tänään kävin mummilla kävellen ja raahasin mehupurkkeja toiselta puolelta kaupunkia sinne kun auto päätti levitä pari päivää sitten, pitäisi viedä se romuttamolle. Isi soitti juuri että tulenko sinne, mutten vastannut puhelimeen koska en halunnut vielä jutella sinne tulostani. Siellä ei kuitenkaan tule olemaan hauskaa, vaan kauheeta työtä ja vittuilua elämästä, sinne mennessä pitää olla joku syy. Mutta nyt tässä miettiessä, istunpa netissä ja laitanpa isille viestiä jossakin vaiheessa. Jotenkin vaivautunut olo sille aina puhua puhelimessa, etenkin jos muitakin ihmisiä on samassa paikassa, tuntuu että kaikki aistii ettei meillä oikein ole välit kunnossa kun mie yritän vaan keksiä jotain puhuttavaa ja vastaan niin ylenpalttisesti joka kysymykseen, niissä paistaa joku tietty tunteettomuus, tai siinä on liian iso tunnelataus mutta väärällä tavalla, haluun koko ajan suojella yksityisyyttäni mutta silti olla avoin, vaikeeta