Oi että, olen ma metsän poika, kaukan asun männiköissä, häntä mietin yksin pimeässä, rakastaa niin tahtoisin, sanojani pelkään, ne loukata ei saa, toivoa ei saa liikaa elättää, mutta silti sokeasti kuljen rakkauden tietä, siihen meidät on luotu kulkemaan... Ja sit mie söin tänään N A K K I K E I T T O A! :) Ja se oli tooooosi uh nam ja slurps slurps... Mielenkiintoinen elämäni, jossa syön sun kanitarhasi tyhjäksi. Minäkö hullu? Itse olet :D iaaaaargh