Tässä istun yksin pimeässä
On katkottu sormieni kaikki luut
Päällä nojaan karkeaan pergamenttiin,
Jonka vanha muste otsaani tarttuu
Tässä istun yksin mietteissäni
Aikaa on mutta kenen kanssa sen jakaisin
Valuu hiki alas otsalta pöydälleni
Ja tuhoaa loputkin kirjoitukseni