hiljaa mummoni silmät sulki.
Hän jätti pirtin tutun,
polut rakkaat ja pihamaan värikkään.
Pois riisui arkinutun,
puvun uuden ylleen sai,
kodin helmasta poistui hiljaa luokse enkelten.
Et ole unessa, et ole poissa.
Olet tuhat tuulta puissa,
olet valon välke aallokossa.
Olet timantti hankien loistossa,
et jättänyt meitä, et ole vaiti.
Olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus lähellä,
olet henkäys rakkaasi poskella.
Rakkaudella kaikesta sinua kiittäen ja muistaen!
24.2.1923 - 24.11.2011 †