Peli: Maniac Mansion
Alusta: PC
Laitevaatimus: taskulaskin.
Testikone: haukoitteli.
Ostin taannoin 35 eurolla sellaisen Lugasin retropaketin jonka peleistä tämä oli retroista retroin.
C64 oli ensimmäinen ajatus kun peli pyörähti käyntiin. Musiikit, graviikat ja kaikki viittasi tuohon muinaiseen koneeseen jonka parissa minäkin vietin aikaani luvattoman paljon poikavuosinani.
Peli sijoittuu sivulle päin käveltävään kartanoon jonka varrella ratkaistaan pulmia ja yritetään pelastaa pahan tohtorin käsistä teiniblondi, kuinkas muutenkaan. Kartanossa on myös joitakin kummia ulkoavaruuden ötöjä jotka säykyttävät keskenkasvuista seikkailijakolmikkoa.
ohjattavuus oli ihan kelvollinen, samoin käyttöliittymä ja bugeja en huomannut lyhyen tutustumiseni aikana lainkaan.
Maniac Mansion ei kiinnostanut minua tippaakaan pelinä silloin muinoin eikä kiinnosta edelleenkään. Jostakin syystä tämä klassikko ei vain uppoa. Vilkaisin vain ohimennen tapauksen ja kokeilin pelata mutta ei kun ei. Olisin muutoin jättänyt kirjoittamatta koko pelistä mitään, mutta lupaus on lupaus ja kirjoitan kaikista teoksista joita vähänkin räplään.
Kokeilin myös fanien tekemää uudellen lämmittelyä vuodelta 2004, sama peli samassa paketissa. Paranneltu ulkonäkö ei paranna peliä mistä en pidä. Hienointa tässä oli nähdä kerrankin myös uomen kieltä pelin käyttiksessä ja hahmojen puheissa.
Tähän vedettiin minun retroilurajani ja annan kaiken kunnoituksen vuoden 1987 teokselle, en vain voi mitään omalle kiinnostuksen puutteelle.
Hyvää:
Kannattee vilkaista siinä mielessä että tietää mistä partamiehet puhuvat.
Huonoa:
Ei vain kiinnosta.
Yleisarvosana: en todellakaan vain pidä pelistä joten jätän numeroinnin muiden tehtäväksi (asteikolla 1-10)
Kirjoittamani arvostelu perustuu omaan mielipiteeseeni, ja kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.
Armand