Näinpä tässä mahtia unta.
Maailma oli vähän niinkuin loppunut ja me selvinneet ihmiset sitten olimme ilmeisesti jonkinlaisessa luostari/kirkko tyyppisessä rakennuksessa joka oli aika rapistunut ja aika räjähtänyt.
Ihmiset sitten söivät sielä ja huomasimme että pitäisi päästä pois rakennuksesta, oli vähän epäselvää mitä sielä oikein tapahtui.
Huomasin sitten että ihmiset kiipeilivät seinää pitkin meneviä rikkinäisiä portaita selkä seinää vasten josta tietysti aina välistä ropisi paloja irti ja tietysti aika selvää että jos putoaisi niin kävisi huonosti.
Todella moni kiipesi niitä pitkin ja tietysti noin korkeimmalla kohdalla yksi persoona tippui aivan ylhäältä ja pamahti lattialle aika rikkinäiseksi.
Itse sitten tietysti egotakseni oli pakko mennä ja todeta että hei olen hyvä ja mennä, moni oli jo perääntynyt siinä vaiheessa.
Se oli ilmeisesti ainoa reitti mistä oli tarkoitus tiputtaa köysi jotta pääsi kiipeämään jotain ikkunaa pitkin sitten pois ne alhaallakin olevat.
Näin sitten kun olin korkeimmalla kohdalla sitten kuinka yksi duude meni sielä joten sitten vähän nopeuduin ja olin siinä pahimmassa kohdassa että noniin tosta vaan rennosti ylös ja BAM tietysti tipahdin sieltä alas, se oli hieno kuva tippua sieltä kumminkin tipuin jaloilleni, tuntui vain että paikkoja murtui muttei murtunutkaan sitten lähdin egona kohti rappusia uudestaan todella vaivalloisesti ja hitaasti liikkumaan kumminkin ilman kipua vaikka liikkuminen oli kuin olisi luita rikki.
Sitten kun olin juuri alkamassa taas kiipeämään niin tuli huuto että noniin syömään kaikki sieltä linjastolle ja kiivetään sitten tosta ikkunasta, joku oli onnistunut kiinnitämään sen narun.