Ei taaskaan uutta. Pyörin paikalla vaihtaen asentoa. Uni on liian kaukainen unelma.
Aivan sama kuinka työtä koittaa, silti niskat jumissa ja ajatus jossain aivan muualla.
Välillä voisi vaikka kuolla. Pystyisi olemaan hetken aloillaan. Edes unta.
Talo rikkunut alla, ei varaa olla pois opiskelemasta. Silti asian laitaan ei voi vaikuttaa. En saa unta.
Pikkuhiljaa voisi antautua huumeiseen maailman ja saada uni muuta kautta. Ei se aina ole kivaa valvoa tunnista uuteen aamun hohkaan.
Ehkä valitan, mutta toisaalta onko liian paha olla oikeassa.
Kaikki ei kai vaan saa unta.