Tiedot
- Nimimerkki
- Blancosein
- Nimi
- Sinna
- Syntymäpäivä
- 3.7.1986 (38,46 vuotta)
Yhteisöt
- Autot ja muut kulkuneuvot
- Autoni on kaatopaikkani
- voi ei sinna ratissa!!
- Elämänkatsomus ja filosofia
- Elämäntapataiteilijat
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa sa...
- Kaikesta saa ongelman
- Luon itse omat sanani!
- mulla OLI periaate - ei kuvia ...
- Pikkusiskoni on mulle kaikki kaikes...
- Runoilijat
- Harrastukset
- Kirjoitan
- Kirjoitan kirjaa.
- Lucid Dreaming
- Paleleminen
- Reklamointi päivässä pitäÃ...
- Vittuilu on perheharrastus
- Kaverit
- Kiran muistolle
- Lemmikit ja eläimet
- Koirani röhkii
- R.I.P. Osku rakas <3
- Mielipiteet
- Ei se oo niin justiinsa
- En se ollu minä, sitä paitsi ...
- Ihmiset on perseestä.
- Sarkasmi on taitolaji
- Turvotus on kaunis tapa lihota.
- Minä ja muut
- Huulirasvariippuvuus
- Kuulovammainen
- Moniongelmaiset
- sektiolla "synnyttäneet"
- sukuvika
- Väärinymmärretyt taiteilijat
- Äiti on vähän väsynyt
- Ruoka ja juoma
- Rasvaa ja lisättyjä sokereita
- Terveys ja elämäntavat
- Puhevika
- Muut
- Mä en kuorsaa mä kehrään
- Tiedän ettei sukuni ole norma...
- Äitiysdementia
Kuva
« Edellinen
(135/232)
Seuraava »
aikaa, jolloin kaikkia sähkötöitä ei vielä oltu tehty. jatkoroikka rules!
hieno viiniköynnös piilottaa hyvin mun mittavirhepaholaisen ja turhat raot:)
huom! ei laattoja:D
ja tässä meirän keittiö. taikka puolet siitä.
- Albumi
- Meirän möksä
Paperdoll
Silloin kuin rauta on kuumaa,
on kuulema taottava olan takaa.
Mutta vaikka kuinka oli ruttu kurtussa
ja hiki otsassa,
ei pilvilinnat pysyneet naruissaan.
Ne lipuivat pilkkuun saakka
ja sieltä taksilla kotiin..
Ja niin se miehen tarve istua puhujan pallilla,
kertoa mitenkä riipun, kuin rinnat muorilla
hänen lahkeessaan.
Ja kuinka hehkutan rakkautta
asfaltti-ihottumat polvissa.
Luulisi toki Sinun tietävän,
mistä Sinä päätyt ja mistä minä alan.
Sillä eihän riippuvuus ole rakkautta.
Jos jokaisesta halustasi
olisin muuttunut kiiltokuvaksi,
saisi niistä tänä päivänä oikean paperinukkekylän,
missä makaisin tyytyväisenä sakset levällään.
on kuulema taottava olan takaa.
Mutta vaikka kuinka oli ruttu kurtussa
ja hiki otsassa,
ei pilvilinnat pysyneet naruissaan.
Ne lipuivat pilkkuun saakka
ja sieltä taksilla kotiin..
Ja niin se miehen tarve istua puhujan pallilla,
kertoa mitenkä riipun, kuin rinnat muorilla
hänen lahkeessaan.
Ja kuinka hehkutan rakkautta
asfaltti-ihottumat polvissa.
Luulisi toki Sinun tietävän,
mistä Sinä päätyt ja mistä minä alan.
Sillä eihän riippuvuus ole rakkautta.
Jos jokaisesta halustasi
olisin muuttunut kiiltokuvaksi,
saisi niistä tänä päivänä oikean paperinukkekylän,
missä makaisin tyytyväisenä sakset levällään.