Eilen illan ja yön aikana oli olo kuin kuninkaalla ja nautin jokaisesta hetkestä. Kaikki kuitenkin muuttui nopeasti kun huomasin istuvani keikkuvassa autossa joka heilutti vatsan sisältöä oikein urakalla. Ihme ja kumma en laulanut kielillä täydessä linja-autossa vaan sain pidettyä itseni kurissa. Mutta voi sitä elämän riemua ja laulun sanoja kun pääsin kotiin pöntön vierellä kumartumaan. Kiitin ja ylistin mahtavaa vessanpönttöä suullisin uhrilahjoin.
Tänään kuningas on kadonnut talosta ja sisältäni. Tilalle tuli tautinen vanhus joka ei suostu häipymään vaikka mitä poppakonsteja käyttäisin.