Mä tiesin tunteeni, uskoin et tunnet samoin/
uskoin siihen kunnes aloit mun kanssani voida pahoin/
kunnes löysit jonkun jonka kans koit alkuhuuman uudestaan/
koit ensimmäisen halauksen, ensimmäisen suudelman/
ja tiedän et se tuntuu oikeelta ja hyvältä/
mut kellut vielä pinnalla, et oo käyny syvällä/
siin maailmassa, johon oot vaihtamassa/
joudut ehkä elään koko loppuelämäs sen kanssa/
että joskus viel näet et sul oli käsissäs kultaa/
ja heitit sen vaan menemään, hautasit sen multaan/
Kiitos siitä kaikesta mitä sä annoit mulle/
Kiitos siitä kaikesta mitä mä sain antaa sulle/
Kiitos jokaisesta sodasta ja jokaisesta rauhasta/
jokaisesta itkusta, jokaisesta naurusta/
Kiitos hetkist jolloin vihasin mut silti rakastin/
ja joka hetkest vaatteis ja joka hetkest alasti/
Kiitos jokaisesta hetkest, jonka olin kanssasi/
mielessäni tuut oleen ain' matkallani kanssani/
Oon saanu paljon haavoi mut ne onneks myös kasvattaa/
tiedän paljon siitä mist en tienny ennen paskaakaan/
tän läpikäyminen on tehny musta naisen/
ilman tätä oisin henkisesti jäänyt puolitiehen/
oon tajunnu et vaik ois käsis elämäs mies/
sä et siltikään voi rakentaa sen ympärille kaikkee/
kun et voi tietää mikä on sun elämällä juonena/
toisen voi sult viedä vaikka kuolema huomenna/
Sillon jos sä joudut miettiin yksin menetyksiis/
eikä tukenas oo ketään, oot joutunu hylätyksi/
niin usko kun mä sanon, se on todella vaikeeta/
et yksin pysty hyväksyyn tai käsitteleen kaikkea/
sillon tarvit niitä jotka auttaa sut taas jaloillesi/
pitää sut kasassa ja asettaa sut aloillesi/
muuten oot vaan loppuun asti täysin ymmälläsi/
Paljon sä mua satutit ja paljon sä mua loukkasit/
mutta kaikest huolimatta sä et pystyny tappamaan/
sitä mikä pysyy eli ikuista rakkautta