Maitopurkissani lehmä valittaa, ettei sillä ole miestä.
Ottaisinko tämän jonakin sarkastisena vihjeenä maailmalta?
Ehkä en.
Tämän päivän suuri päätös oli, että aion alkaa syödä jogurttia.
Pysyn päätöksessäni ehkä huomiseen.
Toivon yllättäväni itseni ja pysyväni päätöksessä edes päivän kauemmin kuin ennustukseni olettaa.
Eikös muuten olekin ihmeellistä, että tännekin voi nykyään kirjoittaa päiväkirjaa? :o