IRC-Galleria

1) Tachibana-san on yksi. Tachibana-san on ainoa. ällä pidä muita jumalia.

2) Älä huuda turhaan Tachibana-sanin nimeä. hän kuulee kyllä.

3) Muista aina venytellä harjoitusten jälkeen.

4) Muista kunnioittaa kapteeniasi ja varakapteeniasi, että menestyisit otteluissa ja säästyisit turhilta onnettomuuksilta.

5) Tennistä ei ole tarkoitettu toisten satuttamiseen.

6) Älä ajattelekkaan piilottavasi totuutta Tachibana-sanilta, oli se miten paha tai nolo tahansa.

7) Ole uskollinen joukkueellesi

8) Älä tee toiselle sitä mitä et haluaisi itsellesi tehtävän

9) Muistakaa että toisen tyttöystävä on toisen tyttöystävä, EI sinun ( eikä Ann ainakaan ole.)

10) Älä himoitse toisen tennismailaa, hikirannekkeita, pyyhettä, lippistä, hiusgeeliä, ym.ym.ym.

Tachibanaism <3

hihii..
Tulipa taas sotkettua kaikki. XDD hahahhaa.. housuista, paidasta, ranteista ja otsaa myöten. :'D
You're the evilest one Tintti.. XDDDD

"Aika loogista muuten..." :'D (päivän lause.. )

Etsi yhteisö joka kuvaa minua parhaiten, linkitä se sitten tähän, KOPIOI OMAAN päiväkirjaasi, ja katso mitä muut ajattelevat sinusta!

Rin huomasi yhtäkkiä tuntemattoman miehen lähestyvän häntä. #Ehkäpä voin kysyä neuvoa majatalolle..#Rin mietti mielessää, toivoen samalla että toinen ei olisi kovin humalassa ja että toisella ei olisi pahoja ajatuksia. Rin alkoi hidastamaan vauhtia, kun mies alkoi olemaan puhe etäisyydellä.
"Hyvää iltaa!"Matt sanoi lepposalla äänellä ja pysähtyi paikoilleen, katsottuaan hetken ja saatuaan vastauksen Matt jatkoi, "Mitäs noin lumoava neiti tekee tähän aikaan ulkona ja tässä kaupungin pahasessa?" Matt hymyili lumoavasti, hänet tiedettiin kaupungin neitien keskuudessa melko hyvin, moni oli langennut hänen puheisiin ja käytökseen, katsomatta ulkonäköä edes, mikä myös oli komea.
"Iltaa.."Rin vastasi miehelle ja pysähtyi samalla katselemaan miestä. #Ei pahemman näköinen..# Rin ajatteli mielessään hymyillen pienesti. "Olen ohikulkumatkalla oikeastaan. Olen tulossa idästä ja suuntani on etelä."Rin vastasi sujuvasti, tosin puheen korostuksista sai selvän ettei hän ollut siitä kaupungista. "Tiedustelisin onko täällä hyviä majataloja, minne pääsisi nukkumaan?" Rin kysyi hymyillen nätisti.
Matt katseli hymyillen tyttöä. Tuo näytti olevan melkein parikymmen kesäinen. "Jaahas, no onhan täällä muutama majatalon pahanen. Se parhain kuitenkin taitaa olla täysi, ainakin sali oli aika täysi kun läksin sieltä ulos. Muihin majataloihin tässä kaupungissa ei voisi edes kuvitella nuoren neidin kuten te, asettuvan edes minuutiksi.." Matt kertoili jouhevan suulaasti.

"Rin! siellä on kunnon majatalo! menemmehän me sinne?" Pöllö-tyttö hymyili ja hyppäsi Rinin syliin, punaiset silmät loistaen. Rin hymyili lempeästi takaisin. "Kyllä vain Mei! Tottakai. mutta avaan sinulle ikkunan, pääsemme halvemmalla, eikö?"Rin puhui lempeästi Meille. Mei nöykkäsi hymyillen ja hyppäsi Rinin avatuilta käsiltä ilmaan muuttuen tunturi pöllöksi taas, laskeutuen ensin Rinin kädelle. Mei katsoi nyt taas kultaisilla silmillään Riniä hetken ja lehahti taas korkeuksiin, Rinin katsoessa toisen perään hetken ennenkuin jatkoi matkaansa kohti kaupunkia, etsimään majataloa.
Matt kiskoi viittaansa paremmin ympärilleen, sillä oli jo kuitenkin kylmä. Hän suuntasi matkansa kohti läheistä metsää, siellä menisi pieni polku jota pitkin Matt tykkäsi usein kulkea kun ei ollut muutakaan tekemistä. Hän käveli rennosti. olisihan hänellä aikaa. Pian hän kuitenkin näki oudon tytön kävelevän metsästä kohti kaupunkia. #Taas matkalaisia. Voisi kai mennä jututtamaan mistä päin tuo tulee..#Mat ajatteli mielenkiinnon herätessä kun Matt havaitsi naisen olevan yksin ja hänen ikäisen näköinen. Matt alkoi suuntaamaan kävelyään kohti naista.

Ja tässä on se Rinin versio mikä hän voisi olla tällä vuosikymmenellä, EI tarinan aikakaudella.


Rin käveli samaa ripeähköä tahtia lumisen metsän halki hymyillen pienesti, pitkästä aikaa pääsisi sänkyyn nukkumaan. Rin pysähtyi noin sata metriä ennen kaupungin laitaa, metsikköön ja vihelsi hiljaa katsoen taivaalle, minne ilmestyikin pian lumenvalkea tunturipöllö. Pöllö leijaili alas, laskeutuen pehmeästi Rinin ojennetulle kädelle. Se katsoi hetken Riniä kultaisilla silmillään, hypähti ilmaan ja muuttui samalla pieneksi hymyileväksi tytöksi. Tytöllä oli yllä vain tumma kaapu, ei kenkiä lainkaan.
Matt nousi pöydästä rennosti ja lähti kävelemään kohti ulko-ovea hymyten rennosti, kuten aina hieman. #Minnehän sitä nyt menisi.. ei kotiin jaksa viel mennä..# Matt ajatteli tylsistyneenä. Majatalossa olisi ollut sentää jonkin verran elämää, mutta hieman liian tunkkaista loppujen lopuksi ja ahdasta, jotta siellä olisi koko loppu iltayön istua siellä.
lopulta Matt päätti lähteä iltakävelylle lähimetsään, sillä kovin syvälle metsää ei uskaltanut mennä enää pimeän tultua, vaikka kuu valaisi melko hyvin metsää.

Hei! päätin alkaa tekee pienimuotoista joulukalenteri muotoista tarinaa tänne! Eilen en ehtinyt koneelle jotta oisin saanut ekan päivän pienen tarina pätkäni alkuu joten tänään tulee eilisen osa ja tän päivän osa. joulu aattone eli 24.12 tulee lopetus osa sitten. EN takaa että joka päivä ehdin koneelle mut sit aina seuraavana päivänä kyllä tulee edellisenkin päivän osuus.
Tarinani sijouttuu joulun alus aikaan ja vuoriston läheiseen laaksoon.
Tarina on myös fantasiaa. ja TIEDÄN ettei se ole parhaalla kirjakielellä, mut tehkkä ITTE paremmin! XD
HAUSKAA joulua siis kaikille vaan. ;D Kommentteja kyllä otan mielellään vastaan. Hyvimmät ideat palkitaan mainilla jos innostun hyödyntämään ideaa tarinassa. KAIKKI siis vaikuttamaan tarinaan. ;D Oheisessa kuvassa on Matt. Huomenna saatte Rinin kuvan. :3 (hahmo kuvat on tehty doll-maker 3 sivustolla. JA JOO tiiän. tarinani sijouttuu menneisyyteen joten vaatetus ei oo sopivin, mut idean saatte. Tuon näknen Matt voisi olla tällä vuosikymmenellä, mut tapahtumat on jossain keski- ajalla varmaan joten mielikuvitusta käytöön. XD )

ELI
1.12 ja 2.12 tarinan alku.

Rin käveli pitkin lumista polkua yksinään, täyden kuun loistaessa pilvettömällä taivalla lumoavasti. Hänen oli hieman kylmä siinä öisessä kiristyvässä pakkasessa, vaikka hän oli pukeutunutkin hyvin.
Toisaalla hieman edenpänä istuskeli Matt pienen kaupungin majatalon salissa. Hänellä oli edessään pieni tuoppi miltei tyhjillään jo ja tyhjä lautanen. Hän asui yksin talossaan, joten hän tuli usein majataloon syömään.
Rin näki pian edessään pienen kaupungin valot. Hän päätti jatkaa matkaansa kaupunkiin ja etsiä sieltä yöpymispaikan itselleen. Ehkäpä hän olisi tuolla jopa muutaman päivän. Sieltä voisi ehkä löytyä jopa muutama johtolanka, pitkälle matkalleen.
"Matt!" Majatalon isäntä huudahti lämpimän ystävällisesti, he tunsivat toisensa melko hyvin koska isäntä oli Mattin eno. "Jos olet jo saanut juotua ja syötyä tarpeeksi, etkö tekisi tilaa muille nälkäisille ja janoisille matkamiehille?" Eno naurahti hyväntahtoisesti ja Matt ymmärsi asian. Tähän aikaan vuodesta oli paljon matkaajia liikkeellä. Ja tämä oli kaupunkin ainoa kunnollinen majatalo. Muut olivat kovin pieniä ja epäluotettavan vaikutelman tuottavia paikkoja.
"Kyllä kyllä, juomasi ja ruokasi olivat niin hyviä että pitää muidenkin päästä niitä maistamaan." Matt vastasi virnistäen lapsekkaasti enolleen, joka nauroin takaisin ja kehotti tulemaan huomenna takaisin, Matt tulisi saamaan pientä korvausta tästä illasta.

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi. Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.