Löysin(!) kamoja purkaessani pienehkön kirjasen, Runoja surusta (jostain syystä en sitä muistanut..siis ulkonäöltä tai pakanneeni, mutt muistan jotenkin sen kyl). Varmaan äidin tai äidinäidin jäämistöistä mulle kulkeutunut.. Tuli sitte pläräiltyä sitä tossa röxytauoilla ja joitai täs..:
******************************
Taottu sydän
Tuskan ahjossa kerran suli
sydämeni kova ja hiljainen.
Sitä liekit söi, sen puhdisti tuli
ja itse kuolema takoi sen.
Niin, elämä: aseellas raskaimmalla
lyö, iske! Enää en murtua voi.
Minun sydämeni helisee moukarin alla,
mitä kipeämmin lyöt, sitä syvemmin se soi.
by
Saimi Harmaja
*******************************
Mietelmä
Niin usein uni pettää
ja usko unihin.
Niin usein pettää voimat
ja usko voimihin.
Niin usein pettää lempi,
niin usein innostus.
Ei koskaan petä kaiho,
ei sammu kaipaus.
by
Saimi Harmaja
*******************************
Kaks unta...
Kaks unta...Armas uni: yö.
Ja päivä: karsas peikko-uni
Yö: läsnäolo kaivattuni.
Ja päivä: syömen pakko työ.
by
Juhani Siljo
*******************************
Niin herkkä kuin haavan lehti
Niin herkkä kuin haavan lehti
on tuulien suukkosille,
niin herkkä ja altis on mieleni mun
myös tuntehen tuulosille.
Niin täynnä kuin syys-yön taivas
on tähtien kehriä noita,
niin täysi ja kirjava sydämeni mun
utuheikkoja on unelmoita.
Kun pyörivi pyörteessä kaarna,
ei nielua virran se vältä -
niin maailman pyörteessä häilyn mä myös,
en kuilua kuoleman vältä.
by
Kasimir Leino
*******************************
Paljain jaloin
Niin mä kerran
tieni aloin,
niin mä kuljen:
paljain jaloin.
Avohaavat
syvät näissä
ammottavat
kantapäissä:
rystysihin
joka kiven
jäänyt niist' on
verta hiven.
- Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.
Silloinkin kun tuska syvin
viiltää, virkan:
- Näin on hyvin.
- Tapahtukoon
tahtos sinun,
Kohtaloni,
eikä minun.
by
Uuno Kailas