Asemalle ku pääsin ni vannoin kyl etten enää IKINÄ mee tonne hiton korpeen. Siina, Pyry ja Henna oli mua vastassa. Kaupan kautta sitte varuskunnan alueelle ja kamojen roudaus sisälle. Perillä, vihdoin.
Perjantaina aamulla aikanen herätys ku Pyry (koht 1½ vee) huutelee äitii ja lallattelee. Ei siin muu auttan ku nousta ylös. Sit alettiikii laittelee itteemme ja suunnattii keskustaa kohti. Ihanaa ku vettä tuli ku saavista kaatamalla, koko päivän. Illalla laittautuminen alko, eli siis kiivas suihkuruljanssi. Onneks sadeki loppu, ni oli paremmal mielel lähös kaupungille. Aika pirun kylmähän siel pohojoses oli, kesää nähnykää.

Nii, siinä puol kympin pintaa sit tilailtii taksi ja lähettii hakee Siinan työkaverii ja ajettii keskustaan. Oltii sitte vähä ajois baarin ovee nykimäs, aukes nimittäin vasta klo 23. Ihme takapajula. Mentii sitte istuskelemaa karaokebaariin, jossa innostuttii sitte jengillä laulamaa Aikuista naista.

Päästii sitte Night Valjuksen eteen, vähä ennen yhtätoista, ni oliko siellä joku kymmenen metrin pitunen jono. OHO! Ei mitenkää huomaa ettei Hunksit pahemmin käy tuol pohojoses ni kaikki on heti jonoo muodostamas. On kyl hiukan erilaista jengii, jotenki ystävällisempää ku tääl etelässä.
Sisäänpääsystä eivät ottaneet multa mitää, ku on toi henksatarra. Eli siis aivan loistava mesta.

Ennen keikkaa Hunksit pyöri siel monee otteesee, kaikki juoks heti Samin perässä. Ei mitenkää taida siihenkää vaikuttaa se, että on Salkkareissa. Noh, enivei. Siinä sitte tanssittii ja nautiskeltiin alkomaholia, ni Pete käveli ohi ja moikkaili. Menin sitte juttelemaan sen kanssa. Olipa vallan mukavaa.

Keikka oli järjestetty vähä perseest. Ei siel kukaa nähny mitää, mäkää en nähny ees vilaustakaa. Eli tästä noottia Night Valjukselle. Soosoo.

Keikan jälkee kuvauksee ja juteltii hiukka paikallisten kanssa. Mukavaa sakkii. VIP-jengiläisillä vaa kusi noussu päähä, luulevat saavasa kaiken. PRKL!
Hunksitki hengaili siel sit viel keikan jälkee ja kaikki juos niiden peräs, jösses.

Taksilla sitte hurautettii takasin kämpille ja viel turistii reilu tunti. Ei paljon kyl ehitty nukkuu, ku taas Pyry-poika herätteli meidät.

Lauantaina puolen päivän jälkee heitettii Siinan ja Pyryn kans sitte Henna, sen sisko ja äippä juna-asemalle ja ne lähti matkaamaan Kotkaa kohti. Jarnoki pääs kotona käväsemää leiriltä. Haettii sitte se ja lähettii pyörimää keskustaan. Onnellinen perhe ja minä, ylimääräinen.

Sunnuntaina aamulla Jarno joutu taas lähtee takasin leirille, komentamaan varusmiehiä loppusodassa.



En ois kyl millää huolin, ku oli ollu niin kivaa. Nyt sanon, et kyl mä voisin sinne uudestaankin mennä, oli se nimittäin loppupeleissä ihan mukava paikka.

Lähdettävä se oli kuitenkin, ku huomen palattava arkeen, eli mentävä töihin. Viis tuntii sit istuin junassa, tosin nyt meni aika paljo jouhevammin ku olin ostan kirjan ja luin sitä. Kouvolassa porukat oli sitte vastassa ja ajeltii Kotkaan. Että sen pituinen se.