Meren rantaan käveltiin,
kerroit lähteväsi pois.
Me kalliolle istuttiin,
kuin hetki viimeinen se ois,
Taivaan sineen katseltiin,
linnut liisi syliin sen.
Mä hiljaa itkin pelkäsin,
sä lohdutit mua hymyillen
kertosäe:
Lintu nousee siivilleen,
se lentää suoraan siniseen.
Valoon auringon, sen laulu katoaa.
Syliin taivaan sinisen,
syliin tähtien ja kuun hellään huomaan
nukahtaa sä voit.
Kerrot uskot unelmaan,
joka sinisenä soi.
Se uni meidät yhdistää,
sen syliin nukahtaakkin voi.
En enää pelkää pimeää,
kerroit lujaa halasit.
Sen unen valon sinisen
sä kodiksesi halusit
kertosäe