IRC-Galleria

Olen aikojen saatossa saanut paljon ihmettelyä oikeasta nimestäni sekä lempinimistäni ja joskus jotain ivailuakin, joten tietenkin olen ollut itsekin kiinnostunut selvittelemään oikean nimeni taustoja. Nyt haluankin valaista teille kaikille oikean nimeni sekä lempinimieni taustoja.

Isoisäni isoisä oli nimeltään Carl-Magnus Henrik Borgman, suuren ja varakkaan aatelissuvun poika, joka rakastui suomalaiseen naiseen. Siihen aikaan missään nimessä aatelinen ei voinut naida tavallista rahvasta, eikä varsinkaan mitään suomea puhuvaa maalaista, joten Carl-Magnuksen isä ilmoitti pojalleen, että jos tämä menee naimisiin ko. naikkosen kanssa, niin tältä poistetaan aatelis- ja perintöoikeudet, niin kuin Carl-Magnus ei koskaan olisi perheeseen kuulunutkaan. Poika taisi tosissaan olla rakastunut, sillä sinne jäi suvussa virtaava sininen veri, kartanot, omaisuudet, tittelit ja aatelisarvot ja niin mentiin sopimattomiin naimisiin.

Tämän miehen mukaan edesmennyt isäni halusi minut nimetä. Äitini ei kuitenkaan halunnut että lempinimeni olisi Kalle, joten nimeä piti jotenkin muuttaa. Siten siitä sitten tuli Jan-Magnus Henrik Porema. Sukunimen joku jossain välissä Suomensi, en ole aivan varma, että oliko se Carl-Magnus itse vai hänen poikansa. Tästä suomennoksesta lukion historianopettajani usein kehui sukuamme, että ei oltu lähdetty kääntämään Suomeksi, eli muuttamaan nimeä Linnamieheksi, vaan todellakin sukunimi oli suomennettu.

Jan on melko tavanomainen nimi maailmalla, se on muotoutunut Johannes tai John nimestä, siinä ei siis järin paljon ole jännittävää kerrottavaa. Toki sen käyttö Suomessa on lähestulkoon mahdotonta, koska siitä tulee heti Jani taan Jaani, koska suomenkieli ei juurikaan arvosta n loppuisia nimiä.
Esim. "Oltiin tänään elokuvissa Janin kanssa" vs "Minä ja Jan olimme tänään elokuvissa" tai "Jan oli kanssani tänään elokuvissa" Eli pitääkseen nimen omassa muodossaan Jan, pitäisi harkita miten puhuu. Englannissahan vastaavaa ongelmaa ei ole, koska siellä ei juurikaan taivuteta tekijää tai tekemisen kohdetta.

Koko lapsuuteni olin kutsumanimeltäni jansku, koska tuon mainion nimen itselleni olen keksinyt joskus siellä alle kouluikäisenä ja sitä kotona käytettiin, niin sitä oli luontevaa käyttää myös uusien ihmisten kanssa. Sillä nimellä minut tunnetaan kotiseudullani monissa piireissä yhä, koska oma nimeni ei ole koskaan ollut käyttökelpoinen. Pelkkä Jan taipuu väärin ja Jan-Magnus on turhan pitkä ja hankala muoto. Muun muassa äitini ja sisarukseni puhuvat yhä janskusta. Olen kuitenkin itse lopettanut aikoja sitten tuon nimen käytön, koska koen että olen kasvanut ulos siitä henkilöstä joka janskuna maailmalla tunnetaan. En siis yhdistä tuota nimeä nykyiseen minääni.

Magnus on suoraan latinaa ja tarkoittaa suurta, mahtavaa tai tärkeää. Sitä on käytetty paljon juurikin laatusanana, esimerkiksi tämän kaltaisissa ilmaisuissa:
"Magna Brittannia" = "Great Britain" sekä "Mare magnum" = "Great sea"
Roomassa Magnusta käytettiin nimenä silloin tällöin, mutta yleistä se ei ollut. Asia kuitenkin muuttui kun keskiajalla eurooppalaiset ja varsinkin euroopan kuninkaalliset ottivat nimen ahkerammin käyttöönsä.

Henrik on nimenä yksi euroopan kuningassukujen yleisimmistä nimistä ja sillä onkin alunperin olemassa merkitys, joka sopii aatelisille ja kuningassukuihin hyvin, sillä se tarkoittaa talon tai kodin hallitsijaa/valtiasta/johtajaa tai vastaavaa. (Englanniksi muodot ovat "Ruler of the home" tai "Lord of the house"). Se tulee siis alunperin Saksalaisesta nimestä Heimiric joka koostuu osista heim "koti" and ric "voima, hallitsija".

Kokonaisuudessaan olen siis nimeltäni Jan Suuri Talon Hallitsija Porema, ei siis kurjempi nimi kaverille jonka suvussa on yhä pieni häivähdys sinistä verta

Nykyisenä kutsumanimenäni olen käyttänyt jo yli viiden vuoden ajan nimeä Deme. Tuo nimi lukee työpaikkojeni nimikylteissä ja ilmoitustauluilla asti, eli se on käytännössä nykyinen käyttönimeni jolla myös esittelen itseni lähes kaikissa tilanteissa. Harkitsin joskus 3 vuotta sitten jopa vaihtaa nimeni Deme Henrik Poremaksi, mutta halusin kuitenkin kunnioittaa isäni muistoa sekä sukuni taustoja ja säilyttää alkuperäisen kastenimeni, vaikken kirkkoon enää kuulukkaan. Siispä papereissa pysyköön oikea nimeni ja käytössä sitten tuo Deme.

Deme nimen taustoja kysellään myös todella paljon, koska se ei ole mitenkään johdettavissa oikeaan nimeeni tai oikein minnekkään muualle. Teille netin ihmellistä maailmaa käyttäville voi olla paljon helpompaa ymmärtää se, kuin jollekin joka ei omista minkäänlaista virtuaaliminää.

Dementation nimi on tullut käyttööni aikanaan koska se kuulemma kuvasi minua. Käytin nimimerkkiä Dem ainoastaan yhdessä nettipelissä, silloin yleisempi nikkini netissä oli Galdar tai sitä edeltänyt JtheAlien, joista ei kummastakaan tullut mitään suurempien ihmismäärien kutsumanimiä, vaikka yhä on ihmisiä jotka tuntee minut noillakin nimillä. No asiaan palatakseni siis käytin nimimerkkiä Dem siihen asti, kunnes eräs nettituttu minuun tutustuttuaan totesi, että nimeni pitäisi mieluummin olla Dementation. En silloin tiennyt että mitä se tarkoittaa ja kysyinkin asiaa. Se oli siis World of Darkness nimisen roolipelin, erään vampyyrirodun (malkavian) taito (dementation) joka pääosin on siis muiden olentojen manipulointia sekä OMAN hulluuden tartuttamista muihin

Koska koin tietyissä määrin tuon nimen kuvaavan minua, niin muutin Dem nimeni Dementationiksi ja aloin käyttää sitä. Myöhemmin se levisi sitten yleisempäänkin käyttöön, muun muassa monille foorumeille ja irkkiin. Sitä kautta minut alettiin laajasti tuntea Dementation nimellä.

Kun sitten pitkän aikaa, jo aikanaan roolipeli -piireissä sekä nykyäänkin irkissä, foorumeilla jne käytin nikkiä Dementation, niin oli ymmärrettävää, että sitä lyhenneltiin paljon jo netissä ja kun sitten kohtasin/olen kohdannut noita samaisia internetistä tuttuja ihmisiä kasvokkain, niin nimi Dementation on ollut turhan pitkä, joten se luontevasti lyhentyi Demeksi. Myös variaatiot Dem ja Demmy on aikanaan ollut olemassa, mutta ne ovat aikojen saatossa jääneet tämän suoran lyhennyksen tieltä pois ja ihan hyvä niin. Ajan myötä sitten monissa piireissä jo kymmenet ja jopa sadat ihmiset tunsivat minut Deme nimellä, joten totuin esittelemään sillä itseäni.

Kun sitten olin muuttamassa Kotkaan ja aloittamassa ns. "puhtaalta" pöydältä paikassa jossa kukaan ei tuntenut minua etukäteen, en todellakaan halunnut esitellä itseni oikealla nimelläni, koska se ei puhekielessä toimi, enkä myöskään jansku nimellä, koska koin sen olevan mennyttä aikaa, aloin käyttää järjestään Deme nimeä esitellesseni itseäni uusille tuttavuuksille.

Siinä hieman taustoja nimistäni, kiva jos joku jaksoi lukea loppuun asti.

Lähteet:
http://en.wiktionary.org
http://en.wikipedia.org/
http://fi.wikipedia.org/
http://www.behindthename.com
http://wiki.white-wolf.com/worldofdarkness

Sekä tietenkin oma pää ja suvulta kuullut tarinat.

Nukahdin eilen illalla katsoessani elokuvaa, kello oli varmaan joku 20.00 tai jotain.
Havahduin unestani ja katsoin kelloa, se oli 04.00. Olin siis nukkunut sopivasti 8 tunnin yöunet ja heräsin pirteänä ilman kelloa. Melko normaali nukkuminen siis minulle.

Hetken datailin koneella, kunnes tajusin että "prkl, nythän on jouluaatto".
Varsinaisesti tuo suuresti arvostamani rauhoittumisen juhla ei tänä vuonna kosketa minua mitenkään, en ole ostanut yhtään lahjaa, en ole lähettänyt kortteja, en ole koristellut kotiani ja en aio viettää joulua mitenkään, mutta oli silti outoa havahtua että mikä päivä olikaan. Viimeiset 5 kuukautta ovat menneet mielettömän nopeasti ohitseni.

Tänään jouluaattona minulla on töitä Hesellä 09.30 - 13.30 ja sitten yöksi lähden töihin Porvoon Onnelaan. Huomenna Joulupäivänä nukun sitten pitkään, koska pääsen töistä kotiin ja nukkumaan vasta jokus aamulla. Sitten menen taas yöksi klo 22.00 alkaen töihin tuonne omaan tuttuun turvalliseen Kotkan Ilon Taloon.

Minulla ei tule olemaan tällä tai ensi viikolla vapaita päiviä juurikaan, eli olen joka päivä vähintään päivä- tai yötöissä ja muutamina päivinä, muun muassa lauantaina 27.12. sekä sitten uudenvuoden aattona 31.12. olen sekä päivä- että yötöissä. Vapaa-ajan ongelmia ei siis ole.

Tämä joulu on minulle hyvin erilainen, koska en ole koskaan viettänyt joulua niin etten näkisi perhettäni tai ystäviäni, etten saisi ja antaisi lahjoja, sekä etten muutenkin jotenkin tekisi asioita joita jouluna "kuuluu" tehdä. No ehkä kestän tämän vuoden tällä tavalla ja toivon ja luotan ettei tästä tule tapaa, vaikka tänä vuonna tämä oma valintani olikin.

Olisin halunnut kirjoittaa ystävilleni ja tuttavilleni irc-galleriassa, klubitus.orgissa, facebookissa, kännykässäni sekä tosielämässä yksilöllisiä joulutervehdyksiä, mutta koska en halunnut eriarvoistaa ihmisiä keskenään, eli niin että osa saisi joulutervehdyksen ja osa ei, päätin olla tekemättä niin. Hetken aikaa aamuyöllä kyllä harkitsin että todella kirjoittaisin jokaiselle yksilöllisen jouluntoivotuksen, mutta kun tuttavia joille olisin jouluja halunnut toivottaa, on nopeasti arvioidenkin vähintään ~750 kappaletta, totesin tehtäväni hieman turhan laajaksi... Pahoittelut siis siitä että en muista teistä ketään yksilöllisellä viestillä, mutta se ei vähennä yhtään sitä kuinka paljon tykkään teistä kaikista

Haluan siis toivottaa kaikille oikein mukavaa joulunaikaa, loppuvuotta 2008 sekä vielä mainiompaa vuotta 2009. Olkoon elämänne iloista ja valoisaa mahdollisimman usein!

Kunnioittavin jouluterveisin tutuille ja myös tuntemattomille
Jan - Magnus Henrik Porema aka Dementatation aka Deme aka jansku aka Galdar aka [addyourownchoiceinhere]

Istun yksin kotona.
Kello on 05.49

Olin yötöissä, 22.30 - 04.30 olis ollut alkuperäinen vuoro. Vähän jälkeen 23.00:n onnistuin lasipinoa kantaessani saamaan ne lasit päälleni kun yksi lasi keskeltä pinoa katkesi. Paidan sisälmys ja päänalue väärälleen rikkinäistä lasia. Kaikki muut vekit oli aika pieniä ja meni ohi ihan pyyhkimällä veret pois, mutta korvan takana kunnon vekki, joten siitä sitten taxilla Koksiin ja kaksi tikkiä korvan taakse. Menin takas sitten töihin, koska eihän tommosen takia sairaslomaa tarvita.

Vähän vaille kolme sitten kysyin pomolta että saisinko lähteä vapaalle, voisin juoda yhden paukun ja vähän tanssia. Suunnitelma oli oiva ja kävi pomolle. Meinas tulla hiki kun tanssi mun new rock kengissä Dementation ja snoukkahousuissa, sekä hupparissa, mutta kivaa oli :)

Sitten rakas ystäväiseni Doolae valitti että heidän pöydässään on vielä kossua jäljellä ja kello on lähestulkoon 03.30. No avustin sitten juomalla pikaisesti varmaan 2 desiä smirnoff vodkaa pois. Kolahti aika nopeasti nuppiin moinen annos, hyvä hiprakka tuli xD

Aika normi ilta siis, paitsi että kyseessä oli duuni-ilta. Illan saldo siis 2 tikkiä, pikakännit ja monta euroa palkkaa. Ei huono ilta laisinkaan :)

Kävin hesellä syömässä ja nyt istun kotona. Työt alkais aamu 10.00, eli neljän tunnin kuluttua, enkä tiedä nukkuisko vai eikö nukkuis. *pohdiskel*

Fiilis on vähän eriskummallinen, enimmäkseen haikea.

Hyvää huomenta tai yötä tai päivää teille kaikille, sen mukaan koska tätä luette.

Biisit top 3 _just nyt_:
http://www.youtube.com/watch?v=Sp0ccQVy1og&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=sAzwWN43SFs&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=5fHOitOWnro

I just don't want to waste another day
I'm trying to make things right
But you shove it in my face
And all those things you've done to me I can't erase
And I can't keep this inside
It's time to say goodbye

On the first day that I met you
I should have known to walk away
I should have told you you were crazy
And disappear without a trace
But instead I stood there waiting
Hoping you would come around
But you always found a way to let me down

It's time to say goodbye
(I just don't want to waste another day)
It's time to say goodbye
(Cause things will never be the same)
It's time to say goodbye
(You make me think I need to walk away)
It's time to say goodbye
It's time to say goodbye

After all the things I've done for you
You never tried to do the same
It's like you always play the victim
And I'm the one you always blame
When you need someone to save you
When you think you're going to drown
(Think you're going to drown)
You just grab your arms around me and pull me down

It's time to say goodbye
(I just don't want to waste another day)
It's time to say goodbye
(Cause things will never be the same)
It's time to say goodbye
(You make me think I need to walk away)
It's time to say goodbye
It's time to say goodbye

Now I'm gone
It's too late
You can't fix
Your mistakes
I was trying to save you from you
So you scream
So you cry
I can see
Through your lies
You're just trying to change me
(Trying to change me)

Somewhere in the distance
There's a place for me to go
I don't want you to hate me
But I think you need to know
You're weighing on my shoulders
And I'm sick of feeling down
So I guess it's time for me to say goodbye

Olen viime aikoina katsellut ylen elävä arkisto videoita, listaan tänne mielenkiintoisia videoita, osa hyvällä ja osa huonolla tavalla mielenkiintoisia.

Seksivalistusta lapsille by 70 luku
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00089_1

Opetusvideo lapsille vietnamin sodasta
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00101_1

Hienoa että lapsilta on joskus vaadittu ajattelua, nykyäänkin saisi tulla enemmän tuollaisia "Mitä sinä olisit tehnyt?" - tyyppisiä ohjelmia
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00124_1

Jotenkin pelottavaa että 60 - luvulla on opeteltu hyvää ryhtiä telkkarissa...
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00307_1
"Talonmies on vihainen jos leikkii rappukäytävässä, porraskäytävässä ei siis saa leikkiä."

Kylli-tädin joulusaduista tulee jotenkin aina hyvä fiilis
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00228_1

Melkoisen hirveä biisi. Lohduttaa sentään tieto että kyseessä on alunperin yhdysvaltalainen laulu, jonka sitten vaan joku on suomentanut.
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F05968_1

Vuonna 1983 tehty dokumentti, jossa mukamas 2013 vuoden ihmiset menee museoon katsomaan 20 - vuoden takaista elämää. Melko paljon on ollut 80 - luvun ihmisillä luottoa että meillä menis paremmin, mutta aika heikolta näyttää, kun aikaa on enää 5 vuotta ja yhä moni asia on ihan yhtä huonosti tai huonommin kuin tässä dokkarissa. Suosittelen katsomaan ajatuksella.
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F03604_1

Pari pikaista lainausta googlella haettuna... Ihan kuvaavia, joskin vampyrointi kuulostaa tietoiselta teolta ja jokainen empaattinen ihminen on varmasti joskus kaivannut hetkeä, jolloin ei kokisi muiden fiiliksiä ominaan, eli kyse ei ole tietoisesta vampyroinnista, vaan automaattisesta.

"Mutta mitä empatia oikeastaan on? Mikäli sympaatikko seisoo ystävänsä vierellä, iloitsee yhdessä tämän ilosta ja myötäkärsii surusta, imaisee empaatikko toisen tunteet sisälleen, elää ne ominaan. Empaatikko kadottaa rajansa, minuutensa. Empaatikko vampyroi."

"Empatia tarkoittaa siis myötäelämistä, sympatia puolestaan vain myötätuntoa. Hyvä muistisääntö on tämä vitsi: kun kaveri putoaa kaivoon, jää sympaattinen persoona kaivon partaalle voivottelemaan, mutta empaatikko hyppää seuraksi."

http://www.youtube.com/watch?v=j50ZssEojtM

http://fi.wikipedia.org/wiki/Large_Hadron_Collider

Maailmalla on jo pitkän aikaa uutisoitu erilaisia teorioita siitä, kuinka CERNin uusi hiukkaskiihdytin tuhoaa maapallon tai jopa koko universumin. En järin paljon usko siihen että niin käy, mutta koska myös kiihdyttimen puolesta puhuvat tahot myöntävät että on olemassa äärimmäisen pieni todennäköisyys sille että jokin meneekin pieleen, niin olen kuitenkin pohtinut ja jossitellut asiaa...

Periaatteessahan sillä ei ole mitään väliä jos maapallo tai maailmankaikkeus tuhoutuu keskiviikkona konetta käynnistettäessä tai vaikka kuukausia myöhemmin samasta syystä, koska meistä kukaan ei ole sitten täällä sitä harmittelemassa tai kenenkään päätä siitä vadille työntämässä.

Itse asiassa jos itse olisin se joka saisi päättää että painetaanko käynnistystä vai ei, niin kyllä mä painaisin. En siksi että todennäköisyys on äärimmäisen pieni ja koneella saatava tieto on tärkeää, vaan ihan puhtaasti siksi että haluaisin tietää tuleeko siitä maailmanloppu vai ei. En siis järin paljon panikoi maailmanloppua, vaikka tietäisin varmaksikin että se on ovella ja nythän niin ei ole.

Uskon kuitenkin pienesti siihen että on jonkinlaista elämää tämän nykyisen fyysisen elämän jälkeenkin ja siltä varalta että jonkin sortin hiilihankobileet on maailmanlopun jälkeen luvassa, niin haluaisin vaan muistuttaa ihmisiä, että kannattaa soitella toisillenne ja kysellä kuulumisia, sekä muistaa vanhojakin tuttuja vaikka sitten blogeissaan tai viestillä tai edes ajatuksilla, koska äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä tuleva maailmanloppu jos joku on todella hyvä syy tai tarvittaessa vaikka tekosyy lähestyä ja muistaa ketä tahansa kaukoihastuksesta vihamiehiin asti.

Olen tässä tänään soitellut monille tutuille ja myös kertonut suoraan että miksi soittelen ja kehoittanut myös soittelemaan eteenpäin jos siltä alkaa tuntua. Ajatus maailmanloppumisesta on absurdi ja sitähän ennustetaan vähän väliä, mutta kyllä se "entä jos sittenkin..?" ajatus on sen verran kiehtova tässäkin tapauksessa, että monet varmasti miettivät asiaa.

Haluaisinkin nyt kiittää kaikkia koskaan tapaamiani tai kanssani vuorovaikutuksessa olleita ihmisiä menneistä sekunneista, minuuteista, tunneista, päivistä, viikoista, kuukausista, vuosista ja varsinkin kaikista niistä hetkistä joina olen kanssanne vuorovaikuttanut. Toivon meille paljon lisää aikaa, mutta siltä varalta että sitä on enää muutama päivä, niin toivon että te muistatte teille tärkeitä ja mahdollisesti myös kaikkia muita ihmisiä jollain tavalla. Jossei muuta, niin hymyilkää huomenna vaikka kaikille vastaantulijoille leveästi. (Kaikki todennäköisesti pitävät sinua hulluna, mutta mitä sitten?)

Eli kiitos aikaisemmasta ajasta, nykyhetkestä ja myös tulevista ajoista täällä ja tuonpuoleisessa, tulipa sitten maailmanloppua joskus tai ei.

Nähdään hiilihankobileissä ^_^

ps. Tämä ei ole ketjukirje, en ole töissä teleoperaattorilla ja ei, tätä ei tarvitse ottaa vakavissaan.

Tiedän yhden keinon saada itseni lopettamaan jatkuvan ajattelemisen ja se on tanssiminen... Sitä tuli taas tänään sovellettua, taisin olla tiettyjä ihmisiä kohtaan jopa tyly, kun en ollut kovin sosiaalinen, vaan pelkästään tanssin ja aina palasin tanssilattialle suoraan tiskiltä jne.

Ilta olisi voinut olla hyvin erilainen jos olisin etsinyt itselleni seuraa, mutta koska halusin vain tanssia, onnistuin illan loppuun mennessä häätämään kaikki ihmiset ympäriltäni... Toisaalta olisin kaivannut seuraa, mutta vieläkin enemmän kaipasin rauhaa päähäni ja siten valitsin tanssimisen ohi uusien ihmisten... Nyt itse asiassa hieman harmittaa, varsinkin se etten kysynyt erään henkilön nimeä, mutta jos törmään uudestaan, niin pitää sitten korjata tilanne, ko. henkilö kun vaikutti kovin mukavalta, vaikka itse olinkin hieman huono sosiaalisessa tilanteessa.

Anyway, oli mukava ilta, mutta selvästikään ei vielä ole ihan pää kunnossa, aikaa tää vaan vie ja ilmeisesti vielä paljon...

Mä osaan soveltaa tosta vaan tota etuosaa, pitäis opetella kunnolla toi toinen osa, mutta se ei oikeen oo mulle luontevaa, oon kai turhan kiltti. Mut musta on mukava nähdä jos toisilla on mukavaa, koska parempi sekin kuin että kellään ei olis mukavaa :)