IRC-Galleria

Suuri väkijoukko vyörymässä kodin ympärillä. Kaksi vierasta miestä alakerrassa. Isän vihainen ääni, äidin kauhunhuuto. Jymisevät askeleet portaissa. Kylmä, julman pelonsekainen katse. Kova puristus molemmissa käsivarsissa. Tekee kipeää.

Portaita alas jalat puoliksi ilmassa, otteet käsissä tiukkenevat, kannattelevat ja tekevät entistäkin kipeämpää. Jalat kolahtelevat ja raahautuvat pitkin mukulakiviä. Väkijoukko seuraa, huutaa, ivaa, pelkää minua.

Myllyjärvi. Tähänkö nyt on tultu? Aurinko peittää kauhuissaan kasvonsa pilviharsoon. Väkijoukko huutaa. Korviin sattuu. Vaativat huudot, äidin itku, raivosta ja surusta mykkä, paikalleen jähmettynyt isä. Punaiset hiukset. Noidan hiukset. Minun hiukseni.

Valtava kivi. Paksu, kylmä rautakahle. Äidin itkunsekainen kirkuna. Maailma tuijottaa. Reuna. Puristus poissa käsistä. Ilmalento, lyhyt ikuisuus ilman halki. Hyistäkin kylmempää vettä.

Hiljaisuus rannalla. Henkeään pidättävä väkijoukko. Tuulikin seisahtaa paikalleen katsomaan, jää pidättämään henkeään ihmisten kanssa. Kuplia järven pinnalla. Veden syliin kadotettu olento.

Vesi räiskyy, pinnan alla räjähdys. Pakottava voima, hurmiollinen mahti. Raikas ilma tervehtii, tuuli nousee pyörteeseen. Tulipunaisten hiusten leiskahdus. Vesi ei koskaan voisi niitä vahingoittaa. Väkijoukon pakokauhu.

Isä, kaikki on hyvin. Älä itke, äiti.

Ilmapyörteessä kohoava hahmo. Uusi räjähdys. Yönmusta korppi. Hiusten värinen pyrstö. Ilmaa halkovat siivet. Elossa. Vihdoinkin vapaus.

Tarvitsiko paiskata veteen? Tottakai minä olen noita.

---

Olipa kerran inspis. Teki mieli kirjottaa tällanen vähän erilainen systeemi.^^
Ja jos joku onneton ei tiedä, ennenaikaan punahiuksisia naisia luultiin usein noidiksi, ja monia epäonnisia tämän takia surmattiinkin. Jotkut poltettiin noitaroviolla, jotkut taas paiskattiin myllynkivi jalassaan myllyjärveen, ja jos tyttö sieltä nousi oli hän noita, jos ei noussut hän oli viaton, mutta kuollut. Arvatkaapa vain moniko sieltä sitten nousi...