Hän on uloskannettu elämä, hän itkee yksin korpikuusen alla.
Hän on unohdettu lapsi leikkii legoilla lattialla. Etsii palasia jotka
isä levitti, jotka äiti imuroi, hän tahtoo ulos huoneestaan,
seinä
seinä
seinä
seinä
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Sairaalan käytävän viiltävät valot, sinun puolestasi vuodatettu.
Kostean mullan hiljaisuus, sinun edestäsi annettu.
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan