Mä muistan ikuisesti kun eilisen sen,
kun kotiisi mut suojaan päästit.
Vuoteesikin kanssani jaoit,
pelastit myös sen lapsen pienoisen.
Hyvä meidän olla oli,
ei uhkaa, ei pelkoa!
Tyhmä olin kun helvettiin vapaaehtoisesti palasin,
mutta ajan kuluessa sen vihdoin tajusin.
Ei siitä tullut mitään.
Nyt mun hyvä olla on,
kun joku tän tyhjiön täyttäisi,
sua korvata ei voi kukaan
~~DLD hempeilee~~