Rakkautta on niin monenlaista!
Otetaanpa esimerkiksi sisarusrakkaus. Se on ja pysyy. Ja mitäpä sitä ei tekisi sisarensa puolesta! Minä ainakin tekisin kaikkeni, kunhan hän saa olla onnellinen!
On olemassa kaverirakkautta. Kukapa ei toivoisi ystävilleen parasta mahdollista!
On olemassa äidin rakkautta! Toiset etsivät tunnetta kauemmin, toiset tuntevat sen kun saavat käärönsä ensi kerran syliinsä. Minä ainakin puolustan lapseni oikeuksia kun leijonaäiti poikasiaan! Hamaan hautaan saakka!
Ja sitten on the rakkaus, se miten kaksi aikuista rakastaa toisiaan. Intohimoista rakkautta, toivoa onnesta, ikuisesta onnesta!
Mitäpä armas wikipediamme kertoo rakkaudesta?
"Rakkaus on kiintymyksen ja kaipuun tunne. Rakkaus on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista. Rakkaus voi kohdistua toiseen ihmiseen, aatteeseen, uskontoon, taiteeseen, luontoon tai johonkin muuhun asiaan. On sanottu, että rakkauden vastakohta ei suinkaan ole viha, vaan välinpitämättömyys."
Olenko ollut välinpitämätön rakkaitani kohtaan?!? Ehkä sitä suurinta! Mutta nyt ovat asiat tiedossa! En aio enää koskaan laiminlyödä rakkauttani!